Elämää 1920-1930-luvuilla

Suomenlippu

Suomenlipun keskellä oli ennen punavalkoinen leijona, joka poistettiin lipusta vuonna 1920, kun oli varmaa, että Suomi ei olisi enää kuningaskunta.

Kuva 1. Siniristilippumme

Väestö

1920-luvulla Suomessa oli keskeistä luoda tehokas yhteiskunta ilman luokkaristiriitoja.

Kuva 2. Kirkonkirja

1930-luvulla väkiluku tilastoitiin kirkonkirjojen, väestörekisterin ja henkikirjojen mukaan. 1930-luvulla Suomen väkiluku näytti kasvavan hyvin maltillisesti ja ennen toista maailman sotaa oli asukkaita suurin piirtein 3,6 miljoonaa. Ennen toista maailman sotaa suomalaiset asuivat pienemmällä alueella, kun toisen maailman sodan jälkeen suomalaiset alkoivat jakautua paljon tasaisemmin ympäri Suomen maata.

Vuoden 1932 aikaan lasten syntyvyys laski Suomessa ensikertaa roimasti ja vasta vuonna 1938 syntyvyys nousi entiselleen. Kuolleisuuskin oli tällöin aika suuri, vaikka väestö oli nuorehkoa. Imeväisikäisten kuolleisuuskin oli todella korkea. Ensimmäisestä elinvuodesta (1931-1935) selvittyään poikien eliniän odotettiin olevan noin 57,5 vuotta ja tyttöjen 61,8 vuotta .Tähän aikaan lapsimurhia tehtiin paljon ja henkirikokset ja tapaturmat olivat hyvin yleisiä tapahtumia. 1930-luvulla myös itsemurhat lisääntyivät huimasti. Yleisimmin itsemurhan teki kaupunkilainen mies.

Asuminen

Asumistaso ei ollut kovin kehuttavaa vuonna 1930. Wc löytyi 9/100 asunnosta ja kylpyhuone 2/100 asunnosta. Vain alle puolista asunnoista löytyi sähkö!

Heteka oli yleinen peti Suomessa, koska toisen osan pystyi työntämään toisen alle, joten ne olivat hyvin käteviä pienissä asunnoissa. Nukkumisen kannalta ei heteka kuitenkaan ollut kovin hyvä vaihtoehto.

Video: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/koti_ja_sisustus_20-_ja_30-luvuilla_43541.html

Ruoka ja maito

Kuva 3. Hernekeitto oli herkkua.

1920-1930- luvuilla työläisperheissä ruoan teki usein äiti, joskus perheessä asunut isoäiti. Perinteenähän oli, että ruoka valmistetaan itse kotona. Äiti päätti aina, mitä syötiin. Toki joissain keskiluokkalaisissa perheissä oli kotiapulainen, joka myös teki ruokaa, juuri sitä ruokaa ja niin tehtynä kuin äiti oli apulaiselle opettanut. Joskus äiti ja kotiapulainen yhdessä tekivät ruoan ja lapset olivat apuna ruokaa tekemässä.

Suosituimpia ruokia 1920-1930-luvulla oli hernekeitto, lihakeitto, kalakeitto, puurot, vellit, läskisoosi, kaalikeitto, valkoinen kastike perunoilla, syltty, maksakastike, lihapullat, laatikot, suolakala, tilliliha, nakkikastike ja kaalikääryleet.

Maito oli 1920-1930-luvuilla suosituin juoma. Maitoa laitettiin myös ruokaan. Ongelma oli kuitenkin maidon nopea pilaantuminen, vaikka maito saatiinkin maaseudulla omista lehmistä joka päivä. Kaupungissa asuville maidon juonti tarkoitti jokapäiväistä asiointia maitokaupassa. Kurria pidettiin köyhien juomana ja sen juomista hävettiin paljon.

Kieli

Kuva 4. Äidinkielemme suomi.

Suomea äidinkielenä puhui vuonna 1930 ihmisistä 89,4% ja ruotsia 10,1%. Kaupunkiväestöstä ruotsinkielisiä oli suurin piirtein viidesosa. Melkein kokonaan suomenkielisiä olivat Hämeen, Mikkelin, Kuopion ja Oulun läänien maaseutukunnat.

Koulutus

Kuva 5. Pulpetti

Koulutustaso oli vuonna1930 alhainen. Viisitoista vuotta täyttäneitä henkilöitä, joilla oli suoritettuna kansakoulun jälkeisiä opintoja, oli vain 157 000! Lukutaitoisia löytyi 355 000, joista 5/6 oli yli 15-vuotiata. Luku- ja kirjoitustaidottomia oli peräti 21 900.

Uskonto

Kuva 6. Kristinusko oli tärkeä.

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 96,4%, ortodoksi kirkkoon kuului noin 2% ja siviilirekisteriin kuului 1,4% suomalaisista vuonna 1930.

Arkkitehtuuri

Kuva 7. Eliel Saarisen käsialaa on Helsingin rautatieasema.

1920-luvulla arkkitehtuuria hallitsi klassismi. Suomessa tämä näkyi asuinrakentamisessa, kivitaloissa ja puuarkkitehtuurissa. Tunnetuin arkkitehti oli Eliel Saarinen, joka oli lähes koko 1920-luvun Yhdysvalloissa. Muotoilussa valtaan alkoi astua modernismi.

Taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhaus oli vuosina 1919-1933 vaikuttamassa arkkitehtuuriin sekä esinesuunnitteluun. Bauhaus oli konstruktivismia, joka näkyi jopa maalauksissa.

Kuva 8. Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylän yliopiston päärakennuksen.

Rakennustaiteen peruslinjat saatiin 1930-luvulla (Valkoinen aikakausi). Funktionalismi oli tämän aikainen tyylisuuntaus, joka sopi erityisen hyvin Alvar Aallolle, joka sai oman läpimurtonsa tehtyä. Tuolloin rakennettiin mm. Paimion parantola, Villa Mairea ja Viipurin kirjasto, Erik Bryggmannin Ylösnousemuskappeli, Hilding Ekelund ja Sunila. Hämeenlinnaan saatiin aivan vuonna 1938 lopussa Hotelli Aulanko, jonka päärakennus on funktionalismia.

Kuva 9. Alvar Aallon suunnittelema kolmijalkainen jakkara

Huonekaluissa muotoilu oli hyvin pitkälle tiivistynyt teollisen ja funktionaaliseen arkityyppiin eli kolmijalkaiseen jakkaraan. Tätä Aalto-jakkaraa pidetäänkin Suomen kansallishuonekaluna. Onhan se kuitenkin vahvatekoinen ja hyvin monikäyttöinen jakkara.

Suomalaisia muotoilijoita 1930-luvulla oli Aino Aalto, Alvar Aalto, Margaret Nordman ja Werner West.

Kirjallisuus

Kuva 10. Hella Wuolijoki

Mm. Tatu Vaaskivi ja F.E. Sillanpää, nimimerkki Arijoutsi, Uuno Kailas, Saima Harmaja sekä tietysti Mika Waltari olivat 1930-luvun tunnettuja kirjailijoita. Näytelmäkirjallisuuden kuningatar oli Hella Wuolijoki, jonka teoksia löytyy Juhani Tervapään nimellä.

Hella Wuolijoki (1886-1954)

Hella Wuolijoki esiintyi myös nimillä Juhani Tervapää sekä felix Tuli. Hän oli tunnettu suomenvirolainen poliitikko (äärivasemmistolainen), näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja (1944-1949), liikenainen että NKVD:n vakooja. Hän kuitenkin teki elämäntyönsä Suomen puolella. Hella oli talvisodan aikaan rauhanneuvottelija, joka tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta jatkosodassa. Hella oli ammatiltaan filosofian maisteri, jonka oikeustieteen opinnot keskeytyivät ensimmäisen maailman sodan puhjettua.

Hellan teoksia on mm. Minister ja kommunist (1932), Laki ja järjestys (1932), Palava maa (1936), Juurakon Hulda (1937), Justiina (1937), Naiset ja naamarit (1937), Vihreä kulta (1938), Vastamyrkky (1939) ja Niskavuoren-sarja.

Musiikki

Kuva 11. Jazz-orkesteri vuonna 1921

1920-luvulla jazz oli vallitsevassa osassa. Jazz merkitsi ihmisille vapautta ja mahdollisuuksia, joiden rytmissä valkoiset ja mustat kulttuurit pääsivät kohtaamaan ja rytmi vapautti ajattelua ja loi uusia näkökulmia asioihin. Lehdistä sai lukea innostusta ja tyrmistystä jazz musiikkityylistä. Jazz tuomittiin voodoo-taikana ja barbaarisena alemmuudentilana, jotka aiheuttivat joissakin moraalista paheksuntaa. Kaikkein kriittisempiä olivat ylä- ja keskiluokan edustajat sekä kirkkomiehet.

1930-luvulla Yhdysvaltalainen rytmimusiikki otti jalan sijan Suomessa, mutta suosittuna pysyi edelleen suomalainen musiikkituotanto, jonka kärjessä oli Georg Malmstén, Matti Jurvan, Vili Vesterinen ja Arvi Tikkala. Kevyen musiikin suosikkeja oli Dallapé-orkesteri sekä Harmony Sisters lauluyhtye. Olavi Virran levystä suomalaiset saivat nautti vuonna 1939. Suosiossa oli myös foxtrot, tango, valssi, polkka sekä tietenkin jenkka. Ensimmäinen suomalainen kunnon hittikappale  oli ”Emma eli Surkea rakkaustarina”, jonka esitti vuonna 1929 Ture Ara.

Kuva 12. Ture Ara

Ture Ara (1903-1979)

Ture Ara oli suomalainen ooppera- ja iskelmälaulaja, laulunopettaja sekä näyttelijä. Hän käytti iskelmälaulajana nimeä Topi Aaltonen. Ture oli Suomen ensimmäisiä iskelmätähtiä. Hän esiintyi myös ulkomailla; Saksassa, Ruotsissa ja Unkarissa.

Ture Aran Emma http://www.youtube.com/watch?v=ggRnk0qeU7Q

Musta Karhu oli suomalaiskansallista kulttuuria vaaliva kahvila-ravintola, joissa saatiin kuulla suomalaiskansallista musiikkia sekä suomalaisten heimokansoina pidettyjä musiikkia eli virolaista ja unkarilaista musiikkia. Jazz oli kuitenkin kielletty aivan kuten kaikki muukin vierasperäinen musiikki.

Liikenne

Kuva 13. Union Pacific 4-8+8-4 ”Big Boy” #4014 -höyryveturi.

Rataverkkoa vuonna 1930 Suomessa oli  5014km ja yhdeksän vuoden jälkeen 5633km. Vuonna 1939 Suomessa reissattiin rautatiellä noin 24,2miljoonaa matkaa!

Ensimmäinen moottoriveturi tuli käyttöön jo vuonna 1931, mutta dieselkalustoon kunnolla siirtyminen tuli vasta 1950-luvulla. Vuonna 1937 käyttöön tuli kuitenkin raskaat henkilöliikenneveturit eli Ukko-Pekat, koska lisääntyvä liikenne vaati suorituskykyisempiä vetureita.

Maantieverkko oli aluksi suunniteltu erityisesti hevosliikenteen tarpeisiin. 1920-1930-luvuilla uusia teitä kuitenkin rakennettiin suurin piirtein 3700km, mutta vuonna 1938 tieverkkoa oli peräti 33 000km! Vuonna 1936 päällystettyjä teitä oli kuitenkin vain 160km matkan verran ja nekin pääosin vain kaupungissa. Teiden kunnossapitoa hoidettiin usein hevosilla, mutta hiljalleen hevoset kuitenkin menettivät työtään työkoneille.

1920-luvulla auto meni hevospelien ohitse ja linja-autot kasvattivat omaa osuutta rautateistä huolimatta. Autoistuminen oli kuitenkin Suomessa hidasta. Vuonna 1930 henkilöautoja oli rekisterissä 23 000 ja kahdeksan vuotta myöhemmin 25 000. Vaikka liikenne oli vähäistä, tapahtui silti paljon liikenneonnettomuuksia. Autoliikenteessä kuoli 119 ihmistä vuonna 1931 ja seitsemän vuotta myöhemmin luku oli kasvanut 268 ihmiseen. .

1920-luvun lopulla auton täyskumirenkaat vaihtuivat ilmatäytteisiksi renkaiksi. Puskutraktori helpotti maansiirtotöitä jo vuonna 1923. Vuonna 1922 autot ja moottoripyörät oli katsastettava ja rekisteröitävä. Tieliikennelaki astui kuitenkin voimaan vasta vuonna 1926, joka oli sellaisenaan voimassa vuoteen 1957 asti.

Radio

Kuva 14. Minerva Minola (1962)

Ensimmäiset radiot olivat akuilla tai paristoilla toimivia kidekoneita, joita täytyi kuunnella kuulotorvella. Hiljalleen siitä kuitenkin yleistyivät putkiradiot, jotka toimivat verkkovirralla.

Radioamatöörit aloittivat radiotoiminnan Suomessa vuonna 1921, jolloin Nuoren Voiman Liiton radioamatöörit saivat valtiolta vihdoin luvan radiolähetyksiin. Kolmessa vuodessa nousi Suomeen jopa 75 Nuoren Voiman Liiton radioasemaa. Tällöin radioasemaa pystyi kuuntelemaan radioasemien paikkakunnilla. Merkittävämmät radioasemat olivat tuolloin Radiopataljoonan asema Helsingin katajanokalla, Suomen radioamatööriliiton Helsingin kerhon radiola sekä Tampereen radioyhdistyksen radioasema. Vasta vuonna 1926 tuli O.Y. Suomen yleisradio – A.B. Finlands Rundradio.

Radio-ohjelmia saatiin kuunnella aluksi kaksi kertaa päivässä, klo 12-13 ja 18-22. Näiden lisäksi oli lisäohjelma sunnuntaisin klo 17-18. Ensimmäisen vuoden aikana kuultiin radiosta 116 esitelmää, 72 lausunta- ja pakinaohjelmaa, 58 orkesterin soittamista. Jokainen lähetys näistä olivat suoria, eikä niitä ole nauhoitettu.

Yleisradion kuuluttaja Markus Rautio aloitti joulukuussa vuonna 1926 hyvin suositut lasten tuntinsa. Lastentuntia pääsi kuulemaan torstai iltaisin klo. 18-18.50. Markuksella oli tapana kutsua lapsia studioon, jotka saivat sitten esittää oman ohjelman. Markukselle lähetti lapset myös kirjeitä, joita hän sitten luki ääneen radiossa. Markus lopetti jokaisen lähetyksensä siihen, että kehotti lapsia syömään kiltisti kaurapuuron. =) Markuksen lähetykset loppuivat vuonna 1956.

Vuonna 1927 tuli ehdotus, että Yleisradio lähettäisi ohjelmia kouluihin. Kouluhallitus oli kuitenkin jyrkästi asiaa vastaan. Asiaa perusteltiin sillä, että moiset ohjelmat häiritsisivät jokapäiväistä opetussuunnitelmaa. Vuonna 1934 vasta ymmärrettiin, että kouluradiosta olisikin enemmän hyötyä kuin haittaa. Kuitenkin vasta vuoteen 1939 mennessä alle 3000 koulua oli saanut radion ja siellä kuunneltiin kouluradiota.

Suomessa jokainen radioasema lähetti pitkiä radioaaltoja, mutta vasta vuonna 1928 Etelä- ja Keski-Suomen kuuluvuus parantui. Tällöin Lahteen saatiin rakennettua korkeat radiomastot. Vuonna 1935 Lahdessa alkoi yksi Euroopan tehokkaimmista pitkäaaltoisista radiolähettimistä. Ne olivat niin tehokkaat, että sitä pystyttiin kuuntelemaan jopa ulkomailla saakka!

Pituus ja paino

Suomalaiset olivat huomattavasti pienikokoisempia kuin nyt 2010-luvulla. Asevelvollisten keskipituus palvelusajan lopussa vuonna 1935 oli 171,3cm ja painoa 67,7kg. 5% oli ainakin 182cm. Nuorten naisten keskipituus oli samaan aikaan noin 161cm ja 57kg.

Naisten pukeutuminen maailmalla

Kuva 15. Pukeutumista vuonna 1920

1920-1930 luvulla asusteet olivat hyvin tärkeitä. Puvut olivat yksinkertaisia, mutta eivät itsestään riittäneet luomaan oikeaa ”lookkia” vaan siihen tarvittiin muuta.

Kieltolain aikaan kankaat olivat laskeutuvia ja usein ihoa täysin myötäileviä. Helmat olivat useimmiten leveitä, vaikka kuvista toisen kuvan saattaakin saada. Olennaisin piirre oli kuitenkin matala vyötärölinja, joka oli lähellä lantiota. Puvut painoivat paljon, koska niissä oli niin paljon helmiä ja paljetteja.

Iltapuvut olivat useimmiten hihattomia, mutta eivät kovin avokaulaisia ja ne ulottuivat usein pohkeiden korkeudelle. Väreinä käytettiin tummempia ja kirkkaimpia sävyjä, mustaa ja metallisävyjä. Usein kaksi kangasta oli päällekkäin. Alla oleva kangas oli värillinen tai sen värinen kuin sen päällä oleva helmikoristelu. Iltapukujen kanssa pidettiin pitkiä helmikoruja, puvun värisiä hansikkaita, höyhenpuuhkia sekä koristeellisia pantoja.

Hatut olivat usein päänmyötäisiä, metallinkiiltoisia ja joskus kokonaisuudessa helmipunosia. Koristepannat olivat kuitenkin yleisiä. Kengät taas olivat hyvin yksinkertaisia ja metallinvärisiä, joissa oli matalahko korko sekä usein solki edessä.

1930-luvun muotia videolla: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/1930-luvun_muotia_kaiken_ikaisille_11110.html#media=11111

Naisten hiukset

Hiukset olivat usein polkkatukkamittaisia ja laineilla, mutta myös sekaisempia, lyhyempiä ja kiharrettuja. Otsatukka oli myös muodissa tuolloin. Laineiden teko ei ollut helppoa vaan se vaati paljon taitoa.

Joillakin hiukset tietenkin olivat pitkiä, jotka laitettiin nutturalle. Iltapukeutumisessa nuttura ja koristeellinen otsapanta olivat muodikas vaihtoehto.

Miesten pukeutuminen maailmalla

Kieltolain aikaan miesten pukeutuminen oli tummaa, mutta alkoi hiljalleen siirtyä käytännöllisemmäksi, joka lisäsi kiinnostusta myös vapaa-ajan vaatetukseen.

Kampuksilla pidettiin Oxford-housuja, joissa oli iso leveä puntti ja lahkeet pitkiä sekä olivat korkea vyötäröisiä. Housut toimivat jopa puvun osana! Housujen kanssa oli suotavaa pitää v-aukkoista villapaitaa, jossa solmuke erottui hyvin selvästi. Päässä piti olla tietenkin lätsä tai olkihattu.

Urheilullinen tyyli oli suosittua myöskin, eikä se poikennut paljoa edellä mainitusta pukeutumista. Siinä oli vain housut ja kengät erilaiset.

Juhlapukuna toimi frakki, liivi ja silinteri. Silinteri ei tosin enää ollut vaatimus juhlapuvuissa. Salakapakkaan pukeuduttiin mm. suorilla housuilla, kauluspaidalla, henkseleillä ja lätsällä. Hatun täytyi tähän aikaan sopia pukuun. Keppikään ei ollut outo näky miesten käsissä. Kravatit kaulassa olivat mustia, valkoisia tai art deco-kuviollisia.

Valtiomme

1930-luvun alussa Suomi oli saanut olla itsenäinen valtio jo kaksitoista vuotta. Suomessa elettiin näin ollen tasavallan aikaa. Tällöin presidentillä oli vielä suuret valtaoikeudet.

Kuva 16. Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti 1919-1925

Kuva 17. Lauri Kristian Relander hallitsi Suomen presidenttinä vuosina 1925-1931

Relander oli koulutukseltaan filosofian tohtori sekä agronomi. Hän oli ennen presidenttiyttään Viipurin läänin maaherra. Presidenttiyden jälkeen Relander toimi Suomen Maalaisten keskinäisen palovakuutusyhtiön (Lähi Tapiolan edeltäjä) johtajana. Johtajaksi siirtyessään oli Relander täysin ummikko vakuutusalassa, mutta oppi kuitenkin asiat nopeasti.

Relanderia kutsuttiin ”Reissu-Lasseksi”, koska hän matkusti aikakauteen nähden paljon (viisi kertaa ulkomaille). Hän kävi useasti Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa sekä Latviassa. Tuolloin ei ymmärretty, että uutena valtiona Suomen oli saatava suhteet lähivaltioihin, joten Relanderin ulkomailla reissaaminen oli oleellista ja perusteltua. Valtionvierailut saivat aikaan huomiota kohteissa, ja Relanderia pidettiin siellä sivistyneenä ja sydämellisenä.

Presidentiksi tullessaan Relander oli 41-vuotias, jolla ei ollut minkäänlaista kokemusta valtakunnan tason politiikasta. Ei ihme, että moni piti Relanderia liian kokemattomana. Relander viihtyi hyvin julkisuuden valokeilassa ja oli loistokas esiintyjä, mutta hänen itsetuntonsa oli hyvin heikko, joten hän loukkaantui useista huhuista ja juoruista, joita itsestään joutui kuulemaan.

Relanderin päätökset olivat usein linjattomia, joihin poliittiset vastustajat heti tietenkin aina tarttui. Monet vaaleissa Relanderia kannattaneet alkoivat myös pian epäillä Relanderin kykyjä. Kyösti Kallio puhui myös avoimesti Relanderin heikkouksista julkisuuteen. Presidentin arvovaltaa söi sekin, että pääministerit olivat Relanderia vanhempia. Kaikesta huolimatta Relander oli pidetty niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Relander oli kommunismia vastaan, joten kommunisminvastainen kampanja (lapuanliike 1929) sai Relanderilta tukea. Relander ei pitänyt liikkeessä olevasta laittomuudesta, joten vastustajat kokivat, että Relanderin puheet ja toimet olivatkin oikeistoradikalismin myötäilyä. Vuonna 1930 Relander vaati Kyösti Kalliota ryhtymään toimiin, jotta kommunistijulkaisut saataisiin estettyä. Kallio kuitenkin kieltäytyi tästä, joten Relander myötävaikutti siihen, että Kallion hallitus kaatui.

Relander ei koskaan hyväksynyt kieltolakia, mutta siitä huolimatta hän noudatti sitä. Relander myös nimitti ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään yhteen vähemmistöhallitukseen ja antoi ensimmäisen arvonimen (kauppaneuvos) naiselle koko Suomen historiassa.

Toisiin presidentinvaaleihin Relander ei enää osallistunut, mutta hän vaikutti siihen, että Kallio ei päässyt jatkamaan presidenttiyttä Relanderin jälkeen.

Kuva 18. P.E Svinhufvud hallitsi vuosina 1931-1937.

Kuva 19. Kyösti Kallo toimi presidenttinämme vuosina 1937-1940.

Äänioikeusikäraja oli vuoteen 1944 asti 24 vuotta. Ääniaktiivisuus oli eduskuntavaaleissa 1930-luvulla matala, vain 62-67% suomalaista äänesti vaaleissa. Kunnallisvaaleissa aktiivisuus oli vielä heikompi, jolloin alle puolet suomalaisista kävivät äänestämässä. Toisen maailmansodan takia, valtuutettujen toimintakausi kunnallisvaaleissa oli yhdeksän vuotta.

Eduskuntavaaleja Suomessa oli 1930-luvulla vuosina 1930, 1933, 1936 ja 1939. Kunnallisvaaleja taas oli tuolloin vuosina 1930, 1933 ja 1936.

Kieltolaki

Vuodesta 1919-1932 Suomessa oli voimassa kieltolaki. Kieltolain tavoite oli saada kansalaiset raitistumaan. Kieltolaki kuitenkin aiheutti pirtun salakuljettamista ja salakauppaa, jotka lisäsivät Suomeen rikollisuutta ja täysin holtitonta juomista.

Lienee kuuluisin suomalainen salakuljettaja oli Algoth Niska. Hän sai alkoholia kansainväliseltä vesiltä saksalaisista sekä puolalaisista laivoista. Niska teki kuitenkin myös jotain todella hyvää (minun mielestäni), hän nimittäin auttoi toisen maailmansodan aikaan juutalaisia pakenemaan Suomeen.

Kieltolain aikaan Suomessa koetettiin pysäyttää salakuljettajien autoja tiesulkujen sekä piikkimattojen avulla. Piikkimattoja löytyikin tuolloin lähes jokaisen paikkakunnan poliisivoimilta. Hyvin usein kävi niin, että salakuljettajat, tullimiehet sekä poliisit joutuivat tulitaisteluihin. Tästä kertonee hyvin luku, että Suomessa tapahtui tuohon aikaan 16 kertaa enemmän henkirikoksia kuin Ruotsissa. Ruotsissa ei ollut kieltolaki vaan alkoholin kulutusta siellä säädettiin viinakirjoilla.

1920-luvun lopussa keskustelu kieltolain epäkohdista kiihtyi, jonka takia joulukuussa 1931 kansalaiset äänestivät kieltolaista. Jopa yli 70%:a kansalaisista vaati kieltolain kumoamista. Tulos pääsi yllättämään eduskunnankin, joka laittoi asioihin vauhtia ja päättivät kumota kieltolain ja tekivät uuden alkoholilain. Samaisen vuoden huhtikuussa avautuivat jo ensimmäiset valtion alkoholiliikemyymälät.

Lama

Suomessa oli 1930-luvulla suurin piirtein 3,5miljoonaa asukasta. Tähän aikaan oli talouslama, joka tarkoittaa hyvin puutteellista aikaa. Talouslama iski Suomeen 1930-luvun alkupuolella. Yhteiskunnallisia levottomuuksia herätti luonnollisesti työttömyys, mutta myös pakkohuutokaupat. Työttömyys kukki maaliskuussa vuonna 1932, jolloin työttömiä oli kortistoissa jopa 90 000 suomalaista.

1930-luvulla oli maailmanlaajuinen lama, joka vaikutti Suomeen lopulta aika vähän. Bruttotuote tippui kolmena peräkkäisenä vuonna yhteensä 4%. Tosin tätä määrää voi selittää sekin, että kansantalouden tilipito oli hyvin puutteellinen. Kuitenkin yksi syy vähäiseen putoamiseen on voinut olla maatalouden iso osuus, jossa maanviljelijät tuottivat, vaikka myynti ei tuotteille ollutkaan varmaa. Tähän aikaan Suomen tärkein vientimaa oli Britannia, jossa myös laman vaikutus oli pieni, joka luonnollisesti heijastui Suomeen.

Markka devalvoitiin vuonna 1931 ja se irrotettiin tuolloin kultakannasta. Teollisuustuotanto alkoi elpymään vuonna 1932 ja pääsi lisääntymään viidenneksen verran vuodessa vuosien 1933-1938 aikana. Kasvu oli hyvin vientituotteista johtuvaa, jonka pilasi toinen maailmasota, jonka alla kasvu hidastui maailmanlaajuisesti ja sodan aikana loppui lähestulkoon kokonaan. Suomen vienti oli 1920-1930-luvuilla pääasiassa metsätaloustuotteista johtuvaa, joiden arvo oli suurin piirtein 8,4 miljardia markkaa. Tästä 40% meni Britanniaan. Neuvostoliiton kanssa kauppa oli kuitenkin nihkeää.

Pula-ajan liikkeet sekä kapina

Suomessa oli talouspula 1930-luvun alussa. Tällöin maaseudulla ”puristuksiin” joutuneet talonpojat päättivät tehdä asialle jotain, joten he lähtivät Suomen pankin harjoittamaa vahvan markan politiikkaa sekä laittamaan vastaan pakkohuutokaupoille. Pula-ajan liikkeet vaativat, että korkoja alennettaisiin ja pakkohuutokaupat sekä lainojen moratoriot lopetettaisiin.

Pula-ajan liike syntyi Varsinais- ja Kaakkois-Suomessa, jossa velkaantuneet maanviljelijät alkoivat vaatimaan hallituksen remontoimista. Kun liike ylsi pohjoisen viljelysalueille, tuli liikkeeseen vasemmistolaisia piirteitä, mutta myös kommunistit saivat jalansijaa ja johtopaikkoja vaatimuksillaan.

Tavallisin toimintamuoto heillä oli yleinen väenkokous eli pulakokoukseksikin kutsuttu tilaisuus. Pulakokouksissa hyväksyttiin julkilausumia, vaatimuksia, korkokantojen laskemisia, pakkohuutokauppojen keskeyttämisiä, maksujen sekä kuoletusten lykkääntymisiä ja lainojen moratorioita.

Kun pulamiehet keskeyttivät pakkohuutokauppoja, joutuivat he tekemisiin virka- ja järjestysvallan kanssa. Lopullinen liekki leimahti vuonna 1932 Nivalan konikapinassa, jolloin poliisivoimat ja sotaväki saivat hallituksen loppumaan. Kapina syntyi, kun virkavalta kuljettivat maanviljelijä Ruuttasta vankilaan ja väkijoukko päätti vapauttaa Ruuttasen. Ruuttanen oli tehnyt sellaisen rikoksen, että oli jättänyt yhden tamman lopettamatta, vaikka lääninhallitus oli määrännyt hevosen lopetettavaksi. Lopulta todettiinkin, että Ruuttanen oli toiminut oikein, hevonen oli terve ja sai elää. Ruuttasen tapaus oli niin suuri, juttu, että se oli 1930-luvun alkupuolen puhutuin hevonen.

Etelän pula-ajan liikkeet loppuivat Mäntsälän kapinan aikoina. Pohjoisessa pulamiehet kuitenkin perustivat edelleen omia puolueita, jotka osallistuivat myös kunnallis- ja eduskuntavaaleihinkin. Pulapuolueiden äänisaalis jäi kuitenkin valtakunnallisesti laimeaksi, joten vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen liikkeet yhdistyivät pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueiksi. Nämä liitot taas solmivat vaaliliittoja kommunistien kanssa, mutta vasta vuonna 1945.

Martat

Lasaruksen sisar Martta on Suomessa hyvän taloudenpidon ja tieteellisen kotitalouden kuva. Siksi Marttaliitto onkin Suomessa suurin kotitalouden neuvontajärjestö.

Martta-yhdistys muuttui vuonna 1924 Marttaliitoksi, josta sai palvelua suomeksi että ruotsiksi. Suomenkieliseen Martta-piiriliittoon kuului jopa 70 000 Marttaa. Suomalainen Martta-toiminta oli keskittynyt hyvin paljon kotitalouteen, kun ruotsinkielinen Martta-toiminta oli enemmän kulttuurin vaalimiseen ja kehittämiseen keskittynyt. Valistusta varten Martat julkaisivat Emäntälehteä sekä Husmodernia, jotka ilmestyivät jo vuonna 1902, mutta vasta kolme vuotta myöhemmin valtio alkoi tukemaan Marttojen toimintaa.

Marttojen toiminnan pääalue oli Karjala, josta karjalaiset saisivatkin olla kiitollisia Marttojen avusta, koska Martat auttoivat mm. evakkomatkoissa karjalaisia. Muuten Martat ovatkin valistaneet erityisesti naisia kotitalouksien pidosta. Nykyinen tehtävä heillä on kotien henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin parantaminen, jota pyritään edistämään kulttuuri- ja kansalaiskasvatuksessa.

Marttojen peruskäsitys kuitenkin on ollut kokoajan kestävä. He suosittelevat säästämistä ja luonnonmukaisuutta. Heidän penninvenytysopit ovat niin ”rajuja”, että heistä leipäjonossa seisominen on ajan tuhlaamista.

Äiteinä ja kasvattajina sekä kansalaisina Martat ovat nostaneet korkealla jalustalle hyvinvoinnin, joka kasvaa työn teosta, ahkeruudesta, yritteliäisyydestä, yhteistoiminnasta, kotimaisen sekä kotitekoisen suosimisesta.

Johtavat Martat olivat alkujaan ns. ylempiarvoisia, opettajia ja virkamiesten rouvia, joiden toiminta oli kuitenkin suunnattu maaseudun emäntiin ja työläisnaisten elämään. Toki miehiäkin otettiin mukaan Marttojen toimintaa, mutta miehet eivät saaneet tulla johtoasemaan. Apuna he kuitenkin toimivat, kuten hevos- ja autokuskeina.

Kaikkien keskiluokkaisten naisjärjestöjen käsitys naisen roolista sekä perheestä oli hyvin samantapainen kuin Marttojenkin. Marttojen vaikutus asiaan oli kuitenkin suurempi, koska Martat olivat kotien neuvontajärjestelmä eikä pelkkä naisjärjestö. Perheenemännän ihanne oli ahkeruus ja toimeliaisuus. Kaikkien naisten katsottiin tarvitsevan kuitenkin apua terveydenhoidossa, lastenhoidossa, ruoanlaitossa sekä ompelutöissä. Martat myös järjestivät Marttojen kursseja, ompeluiltoja, retkiä, juhlia ja kilpailuja, joissa loistettiin tiedoissa ja taidoissa.

Martoille tuli omat puvut a1930-luvun puolessa välissä, joka korosti Marttojen yhtenäisyyttä.

Äitienpäivä

Vuodesta 1919 saakka äidit ovat saaneet nauttia äitienpäivästä. Äitienpäivä vakiintui vähitellen omaan muotoonsa ja ajankohtaansa. Ensin juhlat olivat kesällä ja syksyllä ja vuodesta 1920 juhlittiin äitienpäivää toukokuun kolmantena, mutta vuonna 1927 tavaksi muodostui toukokuun toinen sunnuntai.

Kotikasvatusyhdistys alkoi julkaisemaan vuodesta 1920 lähtien vuosittain ohjelmavihkoa, joka sisälsi puheita, runoja, kertomuksia ja ohjeita, kuinka äiti kukitetaan tekokukilla tai  itse poimituilla  valko- tai sinivuokoilla tai muilla luonnon koristeilla.

Omille äideille osoitetut äitienpäiväkortit sekä ruusut astuivat kuvioon kunnolla vasta vuonna 1930. Sitä ennen äitienpäiväjuhlat olivat enemmän kodin ulkopuolisia juhlia, joilla oli tarkoitus hankkia rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin ja järjestöjen toimintoihin.

Lähteet:

Internet, wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_1920-luvulla (Hakupäivä 18.2.2014)

Kirja: Suomen lasten historia. Jussi Kaakinen, Juha Kuisma, Kirsti Manninen. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2005.

Internet wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_1930-luvulla (22.3.2014)

Internet: http://jarjestot.uta.fi/patina/kieltolakietiketti.pdf (Hakupäivä 22.3.2014)

Internet: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/nykypaiva-rakentuu-historian-paalle/naisen-rooli-keittiossa-1900-luvulla (Hakupäivä 22.3.2014)

Internet: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/nykypaiva-rakentuu-historian-paalle/suosituimpia-ruokia-eri-vuosikymmenilta (Hakupäivä 22.3.2014)

Internet: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/nykypaiva-rakentuu-historian-paalle/suomalaisten-ruokajuomat  (Hakupäivä 22.3.2014)

Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander (Hakupäivä 22.3.2014)

Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieliikennelaki (Hakupäivä 22.3.2014)

Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hella_Wuolijoki (Hakupäivä 22.3.2014)

Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ture_Ara (Hakupäivä 22.3.2014)

Kuva 1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_lippu (Hakupäivä 22.3.2014)

Kuva 2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkonkirja

Kuva 3. http://siskotkokkaa.blogspot.fi/2011/04/hernekeitto.html

Kuva 4. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Kuva 5. http://pienipalaunelmaa-naksu.blogspot.fi/2010/06/kesakuu.html

Kuva 6. http://www.uskon.fi/html/kristinusko.html

Kuva 7. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema

Kuva 8. http://fi.wikipedia.org/wiki/Alvar_Aalto

Kuva 9. http://www.alvaraalto.fi/jakkara_60.htm

Kuva 10. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hella_Wuolijoki

Kuva 11. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jazz

Kuva 12. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ture_Ara

Kuva 13. http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yryveturi

Kuva 14. http://fi.wikipedia.org/wiki/Radio

Kuva 15. http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/harrastukset/naistenpuku6.htm

Kuva 16. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Juho_St%C3%A5hlberg

Kuva 17. http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander

Kuva 18. http://fi.wikipedia.org/wiki/P._E._Svinhufvud

Kuva 19. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Kallio

Luonnollisesti

Mustikka
Mustikoissa on hyviä antioksidantteja ja flavonoideja, hydrokinonia, natriumia, neomyrtilliiniä, mangaania, omenahappoa, rautaa sekä ursolihappoa. Mustikan pingmentissä olevan antosyanidien uskotaan ehkäisevän verisuonientautien syntymistä ja hoitavan sitä kautta suonia ja verenkiertoa ja näin ollen myös ehkäisevän verisuonten kalkkeutumista, jolla saadaan ehkäistyä mm. peräpukamia. Mustikoissa on myös antosyaaneja, jotka parantavat näkökykyä (myös hämäränäkökykyä) ja mahahaavan. Mustikka siis vähentäisi silmien rasitusta ja saisi parannettua hiussuonia verenkiertoa nopeuttamalla ja näin ollen parannettua hämärännäkökykyä. Näin ollen nopeutunut verenkierto saa silmän reagoinnin nopeammin sopeutettua muutoksiin. Kaiken lisäksi mustikka lisäisi kemikaalia, joka pystyy voimistamaan silmistä tulevien elektronien impulssien voimia aivoissa. Mustikan sisältämät ellagihappo ehkäisee syövän syntymistä. Näiden lisäksi on todettu, että mustikka on hyväksi aivoille (antosyanidi vähentää verisuonten kolesterolivaurioita aivoissa), muistille, iholle sekä vastustuskyvylle. Koska mustikassa on mangaania, uskotaan mustikan pitävän syöpäsairauksia kaukana. Myös muita syöpää ehkäiseviä aineita on mustikassa, kuten mm. betakaroteenia, katekinia, kumariinia, kversetiinia sekä rutiinia. Mustikan tanniini vaikuttaa vahvistavan limakalvoja ja sitä kautta ehkäisevän bakteeri ja virustartuntoja. Niinpä mustikkaa on hyvä käyttää erityisesti suun ja suoliston hoitoon.
Mustikan lehdet sisältävät inuliinia, joka on hyväksi diabeetikolle. Samalla se auttaa suun ja nielun tulehduksiin.
Mansikka
Mansikatkin sisältävät paljon antioksidantteja. Jokapäiväisessä käytössä mansikan vaikutukset suojelevat aivoja sekä lyhytkestomuistia. Mansikat myös parantavat immuunipuolustusta, nostattaa veriarvoja, poistaa nestettä, auttaa torjumaan väsymystä sekä stressiä ja lisää seksuaalista energiaa. Mansikoiden on todettu myös ehkäisevän syövän syntymistä, alentavan kuumetta ja puhdistavan suolistoa.
Mansikan antioksidantit edistävät sydämen ja verisuonten terveyttä ja ehkäisee harmaakaihin syntymistä, joten mansikka on hyväksi silmillekin. Mansikka sisältää luteoonia, joka parantaa solujen toimintaa ja näin ehkäisee syövän kehittymistä. C-vitamiini parantaa ihon kollageeni tuotantoa, joten iho säilyy pidempään elinvoimaisena. Mansikka sisältää fytokemikaaleja sekä flavonoideja, jotka auttavat sydämen toimintaa. Antioksidantit estää lipoproteiinin tuhoja ja estää tätä kautta sepelvaltimotaudin syntymistä. Mansikat pitää tulehduksia poissa ja parantaa nivelten toimintaa. Mansikoissa oleva kalium pitää verenpaineen sopivana. Mansikoiden kuidut auttaa ruoansulatuselimistön toiminnassa, jota kautta kakkostyypin diabetes pysyy kaukana. Mansikoissa ei ole paljon kaloria, vaikka maistuvat hyviltä, joten mansikka on hyvä herkuttelutapa painonhallinnassa. Mansikoissa on myös folaattia, joka auttaa sikiön aivojen ja selkäytimen kehittymistä.
Puolukka
Puolukat sisältävät sitruuna- ja bentsohappoa, jonka takia puolukka säilyy hyvin. Puolukoissa on A-tyypin proantosyanidiinia, jonka takia puolukka suojaa virtsatietulehduksilta, estää ehkä jopa kasvaimia, alentaa LDL- kolesterolia sekä ehkäisee veritulppien syntymistä. Lisäksi puolukka auttaa vahvistamaan immuunipuolustusta, aiheuttaa syöpäsolun ”itsemurhia” sekä edistää ruoansulamista. Puolukka myös edistää vatsan, sapen ja maksan toimimista. Puolukan taito piilee siinä, että se pystyy estämään bakteerien kiinnittymisen suolien seinämiin, joten bakteerit kulkeutuvat virtsan mukana ulos, eikä pääse tulehduttamaan virtsateitä.
Tyrni
Tyrnissä on paljon C- ja E-vitamiinia sekä muitakin vitamiineja, lukuun ottamatta D-vitamiinia sekä betakarotiinia. Kuorista löytyy B12-vitamiinia. Uskotaan, että tyrni parantaa sydämen toimintaa, vähentää verisuonten vastusta, lisää suonien joustavuutta sekä ehkäisee rytmihäiriöitä. Lisäksi tyrni lievittää tulehduksia sekä ehkäisee syövän syntymistä. Tyrnin siemenet sekä hedelmäliha sisältää monityydyttämättömiä rasvahappoja, jotka parantavat tulehduksia ja alentavat kolesterolia. Tyrnissä on myös paljon superoxide dismutase entsyymiä, joka tuhoaa tulehduksia ja syöpää. Tyrni parantaa myös haavoja, ruoansulatustauteja, vatsahaavoja, myrkytystauteja, ihosairauksia, flunssaa, väsymystiloja, kihtiä, reumatismia, palohaavoja, paleltumia, vaihdevuosioireita, makuuhaavoja sekä veri. ja sydänsuonitauteja. E-vitamiini ja flavonoidipitoisuuden takia tyrnistä saa immuunijärjestelmän suojaa. Se myös estää solujen hapettumisen.
Tyrniöljy ehkäisee ihosolujen ennenaikaista ikääntymistä. Alentaa kolesterolitasoa ja pitää verisuonien seinämiä kimmoisina ja sitä kautta alentaa verenpainetta. Tyrnin koliini estää rasvan varastoitumista kudoksiin. Tyrnin öljy vaikuttaa limakalvojen rakenteisiin, joten virusten pääsy vereen estetään sitä kautta. Öljy myös suojaa maksasolujen solukalvoa myrkyiltä ja auttaa sitä kautta myrkytystiloja. Lisäksi öljysuojaa auringon ultraviolettisäteilyltä, koska öljyssä on beetakaroteenia.
Tyrni myös korjaa säteilyn aiheuttamia vaurioita maksaan ja sydämeen.
Lakka
Lakassa on paljon kuituja, A-, C- ja E-vitamiinia sekä folaattia. Niinpä lakan uskotaan ehkäisevän patogeenisten bakteerien kasvamista. Lakkauute estää pieneliöitä kuten salmonellaa ja helikobakteeria pääsemästä tavoitteeseensa. Lakan flavonoidit ja antioksidantit hillitsee rasvahappoja ja suojaavat sitä kautta mm- sydän- ja verisuonisairauksilta. Lakassa olevat ellagitanniinin aavistellaan olevan antimikrobisia ominaisuuksia, joilla on paljon hyviä vaikutuksia suoliston bakteeritoimintaan, mutta se ei tuhoa hyödyllisiä suolistobakteereja.
Vadelma
Vadelmassa on flavonoideja, jotka ehkäisevät mm. sydän- ja verisuonitautien ja syövän syntymistä. Vadelman sisältämä ellagitanniinit taas ehkäisee salmonellan kasvamista. Kversetiinin ansiosta ehkäistään allergioita ja astmaa. Lisäksi ellageenihappo auttaa ehkäisemään syövän syntyä. Vadelmista ei löydy rasvaa eikä proteiinia, joten vadelmat ovat oivallinen herkutteluun, jos haluaa huolehtia painonhallinastaan. C-vitamiinin ja kivennäisaineiden (magnesium, kalsium, fosfori) takia vadelma on hyvin vatsaystävällinen.
Karpalo
Karpalo sisältää antioksidantteja, jotka poistavat elimistöstä myrkkyjä, ehkäisevät syöpää, diabetesta sekä sydän- ja verisuonitautien syntymistä. Karpalossa on myös paljon sitruuna-, omena- ja bentsohappoa. Karpalot myös hoitavat virtsateitä ja munuaisia, koska karpalo irrottaa bakteereja kasvualustasta. Karpalo myös auttaa ehkäisemään iensairauksia. Karpalon sisältämän C-vitamiinipitoisuuden takia karpalo ehkäisee vilustumista.
Puna- ja mustaherukka
Punaherukat auttavat ehkäisemään kasvaimien syntymistä. Ne myös suojelevat limakalvoja sekä sydäntä, vahvistavat immuunipuolustusta, hormonituotantoa sekä saavat verenmuodostuksen aktivoitumaan. Punaherukassa on paljon pektiiniä. Punaherukan lehdistä saa paljon vitamiineja ja erityisesti C-vitamiinipitoisuuksia. Punaherukka edistää verenkiertoa, puhdistaa verta, alentaa kuumetta ja auttaa vatsavaivoihin.
Mustaherukoiden marjoissa, siemenöljyssä ja lehdissä on paljon C-, B- ja A-vitamiinia sekä flavonoideja. Mustaherukka vahvistaa hermoja, auttaa rauhoittumaan, poistaa nestettä sekä alentaa verenpainetta ja parantaa aineenvaihduntaa. Mustaherukoiden öljyssä on hyviä rasvahappoja, jotka hidastavat syöpäsolujen kasvamista. Mustaherukan kuivattuja kuoria käytetään ripulin hoitoon, koska näissä on bakteereita tappavia antosyaani falvonoidia. Antosyaniidit taas suojelevat verisuonien seinämiä oksidoitumisvaurioilta, jotka aiheutuvat kolesterolista.
Herukoita käytetään myös kuumelääkkeenä ja lieventämään reumaattista kipua, koska niissä on tulehdusta lievittäviä ainesosia. Mustaherukka auttaa myös flunssa, anemian, yskän, koliikin ja migreenin hoidossa.
Hunaja
Hunaja sisältää antioksidantteja, jotka lisäävät vastustuskykyä ja suojaa flunssalta. Hunajassa on myös glukoosioksidiaasi-entsyymiä, jotka lievittävät tulehduksia. Hunaja myös toimii yskänlääkkeenä (yhtä tehokas kuin apteekin yskänlääkkeet), koska hunajassa on antioksidantteja, niin se auttaa tuhoamaan mikrobeja, joita myös yskässä on. Hunajan makeus taas saa limanerityksen lisääntymään ja sitä kautta liman poistumaan elimistöstä. Hunajassa on lisäksi kuidunkaltaisia hiilihydraatteja, jotka tasapainottavat suolistomikrobistoa. Prebiootit taas auttavat kivennäisaineiden (mm. kalsium, magnesium, rauta) imeytymistä ohutsuoleen. Hunaja myös esitää serotoniinin eriytymistä, joka edistää rentoutumista ja auttaa nukahtamaan.
Hunaja auttaa myös lieviin palovammoihin, joista tulee kirvelyä ja punoitusta. Hunajan antibakteeristen ominaisuuksien takia, hunaja onkin hyvä myös haavojen hoidossa. Hunajassa on myös siitepölyä, joten hunaja voi olla avuksi myös siedätyshoitoon siitepölyallergiaan.

Kurkuma
Antioksidantti, antibakteerinen, antihistamiini.. Sitä on kurkuma. Kurkuma parantaa vastustuskykyä ja auttaa torjumaan allergioita. Kurkuma hoitaa myös ihoa, joten sitä käytetään myös kosmetiikassa. Kurkuma laukaisee syöpäsoluissa solukuoleman, erityisesti kurkuma vaikuttaisi toimivan melanoomaa ja rintasyöpää vastaan. Kurkuma auttaa myös Alzheimerin taudissa, jossa se ehkäisee beta-amyloidien kerääntymistä. Myös tulehduksen hoitamiseen, maksan suojelemiseen, kaasujen muodostumisen vähentämiseen ja kuumeen laskemiseen on kurkuma hyväksi.
Yhdistämällä mustapippurin ja kurkuman, saat lisättyä kurkuman imeytymistä 2000%:lla. Piperiini on kurkuman tehoa voimistava.
Juustokumina = Roomankumina = jeera
Juustokumina sisältää magnesiumia. Se edistää ruoansulatusta ja hoitaa ohutsuolta. Sen vuoksi juustokumina voi antaa apua niille, jotka kärsivät laktoosi- ja viljaongelmista.
Korianteri
Korianteri edistää ruoansulatusta ja lisäksi poistaa suolistokaasuja. Korianteri sisältää linalolia, joka on kouristuksia laukaiseva, ilmavaivoja lievittävä sekä lisäksi maha- ja suolinesteen eritystä lisäävä.
Curryjauhe
Curryjauhe sisältää kurkumaa, juustokuminaa sekä korianteria. Yhdellä mausteella saat siis näiden kolmen vaikutuksen.
Pippuri
Pippuri tehostaa hyvin aineenvaihduntaa, joten se on hyvä apu painonhallinnassa.
Chili
Chili on hyväksi vatsahaavan hoitoon, mutta myös ihohaavat parantuvat hyvin, kun niihin hierotaan chiliä, koska chili saa pintaverenkierron kiihtymään, joka johtaa puolustusjärjestelmän kiihtymiseen ja haavan parantamiseen. Chili ja muut tuliset mausteet myös ehkäisevät syövän syntyä ja tehostavat lämmöntuottamista sekä aineenvaihduntaa, joten tuliset mausteet ovat apuna painonhallinnassa.

Lähteet:
Internet: http://www.iltalehti.fi/terveys/2011080114143454_tr.shtml (Hakupäivä 8.2.2014)
Internet: http://www.apu.fi/artikkeli/vain-yhden-sarven-tahden (Hakupäivä 9.2.2014)
Internet: http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Ennatysmaara-sarvikuonoja-paatyi-salametsastajien-saaliiksi-1962.a (Hakupäivä 9.2.2014)
Internet: http://voihyvinhunaja.fi/hunajan-terveysvaikutukset/ (Hakupäivä 9.2.2014)
Internet: http://www.vinkkilanluomutuote.fi/tasmaravinto_marjat.html (Hakupäivä 9.2.2014)
Internet: http://www.voice.fi/terveysjahyvinvointi/rypyt-suoristuvat-vastustuskyky-paranee-10-hyvaa-syyta-syoda-mansikoita/23/50483 (Hakupäivä 11.2.2014)
Internet: http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/lakka-hellii-vatsaa-ja-sydanta (Hakupäivä 11.2.2014)
Internet: http://kuntoplus.fi/ravinto/ravinto-ja-terveys/terveelliset-vadelmat (Hakupäivä 11.2.2014)
Internet:http://keventajat.fi/hyvinvointi/ruoka/tama-kuitupommi-vaalii-vatsaa-ja-on-taynna-vitamiineja (Hakupäivä 11.2.2014)Internet: http://reinonravinto-oppi.blogspot.fi/2011/07/mausteilla-on-terveysvaikutuksia.html (Hakupäivä 11.2.2014)
Internet: http://www.yrttitarha.fi/kanta/korianteri/ (Hakupäivä 11.2.2014)

Ananda Marga (astanga jooga) = tie sisäiseen onneen (UE4)

Maharishi Patanjali eli ajanlaskun alussa. Hän systematisoi sen hetkiset jooga opetukset ja sai luotua astanga joogan. Jokaisella joogakoulukunnalla on ajatus siitä, että onnellisuus on ominaisuus itsessämme, joita aineelliset menestykset laukaisevat. Joogan perustarkoitus on auttaa löytämään tuo onni sisältä ja sitä kautta oppia elämään pyytteettömästi, ilman omien etujen tavoitteluja.

Kuva 1. Taustalla vaikuttaa hindulaisuus.

Kuva 2. Prabhat Ranjan Sarkas eli Shrii Shrii Anandamurti perusti Ananda Margan vuonna 1955. Se tarjoaa laaja-alaista ja perinteistä joogaopetusta, johon sisältyy asanoita, hengitysharjoituksia sekä meditaatiota.

Ananda Marga pääsi leviämään 1970-luvulla Intian ulkopuolelle. Se toimii nykyään jopa 175 maassa. Vuonna 1972 Ananda Marga joogayhteisö perustettiin myös Suomeen. Liike opettaa Suomessa joogaa ja meditaatioita, ylläpitää kahta päiväkotia ja kerää rahaa katastrofityöhön.

Kuva 3. Ananda Margalla oli Suomessa vuonna 2007 vain 22 jäsentä.

Ananda Marga yhteisöön liittyminen edellyttää opin, eettisen normiston ja käytännönohjeiden omaksumista sekä niiden noudattamista. Ananda Margan oppien mukaan paras tapa henkisen ja fyysisen tason puhdistamiseen on hyvä ruoka, henkiset harjoitukset sekä säännöllinen paastoaminen, joka tehdään kaksi kertaa kuussa. 11. päivänä uudenkuun ja täydenkuun jälkeen tulisi paastota koko päivän ajan, ilman vettä. Naimattomien suositellaan paastoavan myös uudenkuun ja täydenkuun päivinä. Tupakkaa, alkoholia ja kaikkea muita huumaavia ja päihdyttäviä aineita pidetään ruumiille ja mielelle vahingollisena. Jäsenen tulisi myös ainakin kerran viikossa osallistua ryhmämietiskelyyn eli Dharmacakraan. Mieli ja keho sekä ympäristö on saatava pysymään puhtaana, koska se on henkisen edistymisen vaatimus. Itseanalyysi tehdään päivittäin ja jokaisen jäsenen tulisi täyttää tämä ”16 kohdan lista”, jossa on eri elämänalueisiin ja käytännön toimintaan liittyviä ohjeita sekä suosituksia. Näitä ovat mm. veden käyttö, oman ruumiin karvoitus, pesut ja pukeutumiset, paastot sekä henkiset harjoitukset. Tähän listaan merkitään joka päivä noudatetut ja rikotut käyttäytymissäännöt. Joka kuukausi lista annetaan paikalliselle opettajalle eli acaryalle.

Kuva 4. Lapset ovat tärkeitä yhteisölle

Järjestö antaa myös hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita lapsien kasvatukseen, aivan odotusajasta alkaen. Kasvatuksen tavoitteena on muun muassa mielen laajentaminen, itsekuri, moraalisuus, Korkeimman mieltäminen ja miellyttävä käytös. He suosittelevat, että henkisiä harjoituksia opetettaisiin lapsille viiden vuoden iästä alkaen. Lapset ovat yhteisölle oikein suotavaa, koska ne edistävät yhteiskunnan hengellistä kehitystasoa. Yhteisön jäsenten toivotaan asuvan yhdessä, jotta elämäntapaa, henkisyyttä ja huolia voidaan jakaa keskenään. Perhettä pidetään osana yhteisöä, joten se ei saa eristäytyä omaksi yksikökseen vaan kunkin on toimittava oman perheensä, mutta myös suuren perheen eli Ananda Margan hyväksi.

Kuva 5. Yhteisön kokopäiväisillä työntekijöillä on univormut käytössä. Värejä käytetään pukeutumisessa, oranssi kertoo uhrautumisesta ja valkoinen puhtaudesta. Suurin osa työntekijöistä on kuitenkin vapaaehtoisia.

Lähteet:

http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=39 (Hakupäivä 13.6.2014)

http://www.anandamarga.kaapeli.fi/ (Hakupäivä 13.6.2014)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ananda_Marga (Hakupäivä 13.6.2014)

Kuva 1. wiki/Ananda_Marga (Hakupäivä 13.6.2014)

Kuva 2. http://www.macierz.org.pl/artykuly/joga_i_budo/shri_shri_anandamurti-sarkar-ananda_marga-neohumanizm.html (Hakupäivä 13.6.2014)

Kuva 3. http://proutglobe.org/2012/03/west-bengal-will-look-into-bijon-setu-massacre/ (Hakupäivä 13.6.2014)

Kuva 4. http://gurukul.edu/newsletter/issue-36/delhisectorindia/ (Hakupäivä 13.6.2014)

Kuva 5. http://anandamarga.org/news/africa.htm (Hakupäivä 13.6.2014)

Kukkia Birgitalle, Siina Tiuraniemi

Kukkia Birgitalle, Siina Tiuraniemi

Kukki Birgitalle oli vaihteen vuoksi oikein selkeä luettava. Teoksessa oli kuitenkin suhteellisen paljon asiavirheitä, jotka häiritsivät lukemaa. Oliko kirjailija päättänyt kirjoittaa todellakin kirjaa asioista, joista ei ollut ottanut kokonaisuudessaan selvää vaan oli päättänyt ”uskoa” yleisiä harhakäsityksiä asioissa? Kyllä, näin minä uskon tässä teoksessa juuri käyneen.

Itse kiinnitin huomiota eniten siihen mitä aiheita kirja käsittelee ja kuinka niitä käsitellään. Mielestäni tärkeä ja ajankohtainen aihe oli koulukiusaaminen ja opettajien välinpitämättömyys asiaa kohtaan sekä hoitokoti, jossa terveys-suosituksilla oli suurempi merkitys kuin sillä, että asiakkaat voisivat toisinaan saada juuri sitä mitä itse haluavat ja pitävät tärkeänä ja hyvänä. Kuinka paljon muka voi menettää jos kerran viikkoon saisi ihminen palan suurta herkkuaan kuten lauantaimakkaraa tai lasillisen viskiä? Onko tarkoitus hoitokodeissa todellakin lytätä ihmisen kokoikäinen halunsa ja nautintonsa ja siirtää ja kumota ne ihmisen elämästä kokonaan pois? Onko hoitokotiin joutuminen todellakin sitä, että oman elämän nautinnoista on luovuttava? Kyllä, näin minä pahoin pelkään käyneen. Ihmisyys tuntuu menevän samalla kun sinne laitokseen joutuu ja sen ei pitäisi todellakaan mennä näin.

Teoksessa kuitenkin jouduin ihmettelemään missä vaiheessa Miska käy koulussa? En saa nyt yhtään kohtaa mieleeni, jossa Miska olisi mennyt kouluun. Tuntui, että Miska eli vain omaa elämäänsä, johon kuului alkoholi ja elämän sotkeminen. Miska ja Ville siltikin joutuivat kokemaan yhdessä paljon(kin) koulukiusaamista. Jos oli aina tietty ryhmä kiusaajia, niin kyllä opettajan luulisi tämän huomanneen vuosien saatossa. Onko todella näin, että opettajat haluavat sulkea silmänsä asioilta? Onko helpompaa antaa kiusattujen kärsiä kuin laittaa kiusaajia vastuuseen?

Ihmisissä laitoin merkille sen, että kirjailija toi näkyville ulkonäön vaikutuksen ihmisiin. Miska oli käsittääkseni aika huithapelin näköinen johon suhtauduttiin varauksella, mutta lopulta Miskasta kasvoi kuitenkin sisäisesti itsenäisempi ja varmempi. Minusta oli mukavaa seurata Miskan henkistä kasvua teoksen parissa. Ville taas tuntui rohkealta, suht hyvännäköiseltä, mutta hyvin pidättäytyvältä. Birgitta oli taas hyvin räikeä ja värikäs persoona, joka peitti omaa herkkyyttään ja pelkoaan kovan ulkokuoren alle… Päädyin siihen, että teoksessa haluttiin tuoda eteen sitä, että ihminen ei ole sitä miltä näyttää. Jokaisen sisällä, jokaisella ihmisellä on oma tarinansa. Jokaisen tarina taas johtaa siihen miksi kukin on sellainen kuin on.

Mielestäni tästä kaikesta huolimatta teoksessa hienosti heräteltiin Miskaa huomaamaan elämäänsä. Kaikki se kokemus tuntui avaavan Miskan silmiä, jossa hän pääsi huomaamaan mitä muut mahdollisesti ajattelevat hänestä, mitä mieltä hän oikeastaan itse oli asioista ja sitä mitä Miska todella itse haluaa. Ilman näitä kokemuksia ei Miska olisi päässyt kasvamaan elämässään eteenpäin. Siksi pidänkin tärkeänä näitä raskaita kokemuksia, jotka ravistavat ja herättelevät ihmisiä huomaamaan todellisuutta ja ennen kaikkea herättävät ihmisen näkemään oman itsensä.  Ilman ravistelua ei Miska tai kukaan muukaan ihminen pysty kasvamaan ja löytämään omaa paikkaansa yhteiskunnassa.

Aivan kuten jokainen ihminen, myös Miska toi ilmi sen, että ihminen tarvitsee huomiota, tarvitsee kiitosta ja kannustusta, jotta voi ja jaksaa pyrkiä eteenpäin. Miskahan kantoi hienosti vastuuta teoistaan. Hän säikkyi, mutta keräsi rohkeutensa ja uskalsi kohdata omat virheensä.

Näissä monissa kirjan kohdissa olisi jokaisella ihmisille tärkeää katsoa itseään ja ottaa opikseen virheistään ja menneisyydestään, ei niistä kannata tehdä itselleen taakkoja vaan itselleen vahvuuksia. Älä tee samoja virheitä kuin jotka olet aiemmin tehnyt, joista et pitänyt -> tee toisin ja pyri parempaan lopputulokseen. Virheistä on otettava opikseen. Kukaan ihminen ei voi olla tekemättä virheitä, on eri asia kuinka ne virheensä/taakkansa osaa kantaa. Onko ne virheet taakkoja vai lopulta kuitenkin voittoja? Monet raskaatkin asiat menneisyydestä voi olla lopulta vain omaan kasvamiseen tarvittavia paloja. Minua tämä teos todellakin laittoi pohtimaan ihan perusasioita. Toivottavasti teille muille käy samoin. =)

Lukemisen iloja!

Supernaiivi, Erlend Loe

Supernaiivi, Erlend Loe

Ensimmäiset hetket teoksissa olivat todella todella todella tylsistyttäviä.. ja se jatkui loppuun saakka! Ehkä minunkin täytyy ottaa pallo ja heitellä sitä seinään tai kokeilla, jos hakkaisin hakkaa.. En usko, että teos silti avautuisi minulle sen paremmin. Teos oli kertakaikkiaan niin luotaan työntävä etten muista olenko koskaan moista ennen lukenut. En osannut yhtään samaistua tähän kirjaan. Tässä ei ollut mitään tuttua omasta elämästäni tai läheisteni elämästä. Yleensä kirjoissa on jotain hyvää, mutta tästä en voinut löytää kuin ärsytyksen lähteitä. Tuskinpa koskaan kirjailija voi miellyttää jokaista lukijaansa. Tämä teos ei vain osunut minuun, mutta varmasti moni muu pitää tästä.

Pidän päähenkilöhahmoa jälkeenjääneenä ihmisenä, jolla on jonkin sortin aivovamma. Jollain tapaa tässä oli sörkitty henkilöhahmo täysin kummajaiseksi, joka ei ollenkaan osaa elää tavallista elämää tai olla oma itsensä.

Ihmiselämä kuvataan minun mielestä päättömäksi, johon ei voi olla tyytyväinen. Aina pitäisi olla jotain mitä ei ole, ja jos ei muu auta, niin lopetetaan kaikki tekeminen ja luovutetaan, jotta voidaan ns. etsiä itseään. Itseään ei tietenkään löydy läheltä vaan kaukaa.. joten sanoisin, että seura ja ympäristö on väärä, ei oma elämä.

Ihmisten toimintaa ohjaa järjettömyys, jossa missään ei ole mitään järkeä. Kaikki on ihan.. hanurista… Oma mielihalu ja toivottomuus saa ihmisen tekemään kaiken.. viis muista ihmisistä tai ympäristöstä, on vain minä. Pyh!

Maiseman muutoksen ratkaisua pidin hyvin luonnollisena ja hyvänä tapana erkaantua arjesta (jota (arkea) tässä ei kovin kummoisesti kerrottu). Välillä tarvitaan välimatkaa, jotta asioita voi nähdä ja ymmärtää paremmin.

Asioiden listaus on myös hyvä tapa, mutta tuntui, että teoksessa niitä oli aivan liikaa! Listoja oli ärsyttävyyteen saakka. En tiedä, en tunne, mutta kuka oikeasti tekisi listaa tällaisista asioista? Kuka aikuinen mies leikkisi pienen lapsen kanssa ja kuka vanhempi antaisi tuntemattomalle nuorelle miehelle lapsensa hoitoon? Varsinkin, kun selvänä oli päähahmon omituisuus nakkailla palloa seinään ja hakata hakkaa! Järjetöntä meininkiä!

Heräsi vain kysymyksiä, eikö tällä miehellä ollut yhtään kaveria, oman ikäistä seuraa? Miksei ollut? Oliko hänen sosiaaliset taitonsa äärettömän huonot (lukukokemukseni mukaan, kyllä oli)?

Ainoa sanoma jonka löydän on: joskus on mentävä kauaksi nähdäkseen lähelle. Mutta sanoisinpa, että siihen ei tarvita sitä, että kaikki nykyinen pitää lopettaa ja tilalle pitäisi keksiä kaikkea järjetöntä! Hyvän aiheen ympärille olisi tästä saanut koottua vaikka kuinka hyvän kokonaisuuden, se ei nyt vain tavoittanut minua. Ei toiminut.

Islam (UE4)

Puhtautta, rauhaa sekä Jumalan tahtoon alistumista, sitä on Islam.

Muhammad

Kuva 1.Muhammadia pidetään hyvänä esimerkkinä islamilaisista hyveistä, joita ovat rohkeus, anteliaisuus, puhtaus ja hurskaus.

Muslimit uskovat, että islamin uskonnon on perustanut Muhammad, joka eli noin 570-632jKr.

Muhammad jäi pienenä orvoksi, joten hänet kasvatti setä, joka kuului Quraishin heimoon.25-vuotiaana Muhammad avioitui oman työantajansa Khadijan kanssa. Avioliiton ansiosta Muhammadista tuli taloudellisesti riippumaton, jonka ansiosta Muhammad pystyi toisinaan vetäytymään vuorille mietiskelemään.Ollessaan noin 40-vuotias, sai Muhammad ensimmäisen näkynsä Hiran luolassa. Näyssä Gabriel (Jumalan enkeli) ilmoitti, että Muhammed oli valittu profeetaksi sekä Jumalan sanansaattajaksi.

Hiljalleen Muhammad alkoi kertoa näyistään Mekan kaduilla (sen aikainen tärkeä kauppa ja pyhiinvaellus keskus). Mekkalaiset kauppiaat alkoivat vastustaa Muhammadia, koska hän hyökkäsi varakkaiden elämäntapaa vastaan ja piti itseään jumalallisen ilmoituksen välittäjänä. Tämä antoi vaikutuksen, että hän olisi poliittinen johtaja. Ensin Muhammadia ja hänen seuraajiaan alettiin vainota ja lopulta Muhammadilta kiellettiin hänen oman heimonsa suojelu. Tällöin heimot takasivat jokaisen jäsenensä turvallisuutta ja taloudellisuutta. Niinpä Muhammadin ja hänen seuraajien elämä ei ollut enää turvallista Mekassa, joten heidän oli lähdettävä pois.

Muhammad ja hänen seuraajat muuttivat kaupunkiin vuonna 622 ja nimesivät kaupungin Medinaksi (Profeetan kaupunki). Täällä Muhammad sai soviteltua riitelevät heimot sovintoon, joka kirjattiin sittemmin Medinan perustuslaiksi sanottuun sopimusasiakirjaan. Sopimuksessa tunnustettiin Muhammadin uskonnollisuus ja johtajuus ja määriteltiin Medinan yhteisön rakenne ja heimojen asema. Tästä alkoi islamilainen ajanlasku.

Ennen Medinaan tuloa Muhammad kehotti seuraajia ottamaan Jerusalemin rukous suunnaksi. Medinassa hän kertoi paastomääräyksestä ja määräsi kokouspäiväksi perjantain.

Muhammadille islam oli paluu puhtaaseen abrahamilaiseen perinteeseen, jonka mukaan juutalaiset ja kristityt vääristivät Jumalan ilmoituksia, kun taas Muhammad sai ilmoitukset suoraan jumalalta, joten sanomat eivät vääristyneet ihmisten käsissä. Muhammadin ilmoitukset ei kuitenkaan päässeet vaikuttamaan Medinan juutalaisiin, jotka arvostelivat mm. ilmestysten raamatullista ainesta. Tästä seurasi välirikko, joten islamin harjoittamisen tapoja päätettiin muuttaa. Nyt rukoussuunta oli aina Mekkaan päin (vuoden 624 alken) ja samalla määriteltiin Ramadanin (paastokuukausi) säännöt.

Islamin oppi

Kuva 2. Muhammadin taivasmatka

Islamissa uskotaan vain yhteen Jumalaan, joka on Allah.Muhammadin mukaan kyseessä on sama Jumala kuin Raamatussa kerrottu Abrahamin Jumala.

Koraanissa sanotaan, että Jumala on ikuinen ja näkymätön, kaikkivoipainen ja kaikkitietävä, joka pelkällä sanalla sai luotua taivaat ja maat. Jumalan apuna toimivat sukupuolettomat henkiolennot, enkelit. Tärkeimmät niistä ovat arkkienkelit. Myös jinnit ovat älyllisiä henkiolentoja, mutta kuolevaisia. Ne ovat ihmisen kaltaisia, jotka voivat muuttaa myös muotoaan.

Koraani

Koraanin sanotaan tulleen suoraan Jumalalta, kun alku-koraani saatiin Muhammadin ilmestyksistä. Koraani on koottu kirjan muotoon 600-luvulla. Koraani sisältää 114 suurta , jotka on kutakuinkin järjestetty niiden pituuksien mukaan. Siellä on profeetta kertomuksia, vertauksia, saarnoja, rukouksia ja lakitekstejä.

Kuva 3. Koraani on apuna lähes kaikessa

Muslimit lukevat Koraania joka päivä ääneen sen alkuperäisellä kielellä eli arabialla. Näin siksi, että käännöstä pidetään tulkintana eikä enää alkuperäisenä ja muuttumattomana. Vaikka Koraani on jo pitkän ajan takaa, ei Koraania ole kuitenkaan aina ymmärretty kokoajan samalla tavalla.

Viimeinen päivä

Kuva 4. Arkkienkeli Gabriel esittelemässä syntisten kärsimyksiä helvetissä

Islamissa uskotaan viimeiseen päivään, jolloin kuolleet herätetään ja jokainen ihminen tuomitaan tekojensa mukaan Jumalan edessä. Kuoleman ja ylösnousemuksen välissä, vainaja on välitilassa, jossa saadaan esimakua paratiisista ja helvetistä. Tuomion luvun jälkeen uskovat kuitenkin pääsevät taivaaseen ja epäuskovat palavat helvettiin. Helvetti ei kuitenkaan ole lopullinen, vaan sieltä voi vapautua , kun on kärsinyt oman rangaistuksensa.

Palaaminen/kääntyminen

Islamin uskonnon näkökulmasta katsottuna ei uskontoon voi kääntyä, vaan siihen palataan. Joka tapauksessa muslimiksi voi ”kääntyä”, kun toistaa uskontunnuksen todistajien edessä.

Uskonnolliset velvollisuudet

Kuva 5. Rukoilu on arkea

Muslimien usko tulee ilmi jokapäiväisessä elämässä. Uskonnolliset velvoitteet koskevat sekä miehiä että naisia. Nämä uskonnolliset velvollisuudet ilmaistaan uskon pylväinä, jotka ovat uskonnontunnustus, rituaalinen rukous, almuvero, paasto sekä Mekkaan tehtävä pyhiinvaellus.

Rukouksiin on valmistauduttava puhdistautumalla, joka tarkoittaa kasvojen, käsien pesua kyynärpäihin asti ja jalkaterien pesua juoksevalla vedellä. Vaatteiden täytyy myös olla puhtaita.

Islamin uskontunnustus toistetaan joka päivä rukouskutsussa ja rukouksissa. Rituaalinen rukous on tehtävä viisi kertaa päivässä eli aamun koitteessa, keskipäivällä, iltapäivällä, auringon laskiessa ja illalla ennen nukkumista.  Rukouksen kulku on myös tarkasti määrätty eikä siitä poiketa. Kuitenkin kuka tahansa muslimi pystyy olemaan rukouksen johtajana, koska ei ole pappeja.

Perjantain rukouksella on kuitenkin omat johtajansa imaamit, joista otetaan mallia (rukoilijat kumartuvat ja polvistuvat yhtä aikaa).Perjantaisin keskipäivän rukoushetkessä moskeijassa on mukana myös opetuspuhe. Tämän opetuspuheen alku on tarkkaan määritelty, mutta loppu on vapaata puhetta. Rukoushetkiä voidaan pitää myös talon jossakin huoneessa tai huoneistossa. Rituaalisen rukouksen kanssa voidaan esittää myös vapaita pyyntörukouksia.

Toki muslimi voi rukoilla yksinkin missä vain, mutta yhteistä rukoushetkeä suositaan enemmän. Nykyään tämä suositus koskee enemmän miehiä kuin naisia.  Profeetan aikaan niin miehet kuin naisetkin rukoilivat moskeijassa, mutta myöhemmin naisia rohkaistiin (mielestäni ennemminkin pakotettiin) jäämään kotiin. Naisia ei oikeastaan haluta moskeijaan, koska naisten on huolehdittava kodista ja lapsista, joten naisten on vaikea irtautua kotoa. Moskeijassa naisten paikka on aina moskeijan takaosassa tai lehtereillä ylhäällä.  Takaosaan sijoittelua selitetään sillä, että näin naiset eivät pääse häiritsemään miesten keskittymistä.

Almuvero maksetaan omaisuudesta joka vuosi. Koraanin mukaan se maksetaan köyhille, vaikeuksista kärsiville, velallisten auttamiseksi ja yhteisön tarpeisiin, kuten opetukseen. Almuveroa ei ole tarkkaan määritelty vaan jokainen maksaa sitä oman harkintansa mukaan. Maksamatta jättämisestä ei kuitenkaan rangaista.

Kuva 6. Ramadanin aikaan muslimit keskittyvät uskonnollisiin asioihin

Joka vuosi vietetään Ramadan-kuukauden ajan paastoa. Tällöin muslimi ei saa syödä, ei juoda, ei olla sukupuoliyhteydessä eikä tupakoida aamunkoiton ja pimeän tulon välisenä aikana. Paastomääräys koskee vain ja ainoastaan terveitä aikuisia, joten sairaat, lapset ja raskaana olevat naiset eivät osallistu tähän paastoon.  Ramadanin päättymistä juhlitaan joka kerta vierailemalla sukulaisten ja ystävien luona sekä lähetetään onnittelukortteja toisille.

Kuva 7. Pyhiinvaellus Mekkaan edes kerran elämässä

Jokaisen muslimin velvollisuus on tehdä vähintään kerran elämässä pyhiinvaellus Mekkaan, jos vain se on mahdollista. Tällöin kaikki miehet pukeutuvat valkoisiin pyhiinvaellusasuihin, koska se korostaa miesten keskinäistä tasa-arvoisuutta.

Pyhiinvaellus tehdään Mekkaa ympäröivällä pyhällä alueella ja se lopetetaan Kaaban kiven kiertämiseen. Hyvin usein tähän kuuluu myös käynti profeetta Muhammadin haudalla Medinassa.

Ohjeita arkipäiviin

Islamin usko sallii syötäväksi kaiken, mikä on hyvää, mutta Koraani kieltää kuitenkin veren, sianlihan ja itsestään kuolleiden eläinten syömisen. Itsestään kuolleiden eläinten syönti kieltoon on hyvin looginen selitys, ei voida tietää mihin eläin on kuollut. Kuolleet eläimet lämpimissä oloissa kun ovat helposti tautien kantajia, joten ne ovat terveydelle vaarallisia. Sikaa taas pidetään saastaisena eläimenä, joka syö jätteitä, joten sian syöminen ei ole sallittu.

Kuva 8. Halal liha on sallittua syötävää, metsästys ajanviettona kiellettyä

Muslimille on sallittu halal-liha, joka on teurastettu niin, että eläimen kaulavaltimo katkaistaan ja veren annetaan valua kokonaan pois. Islam kieltää eläinrääkkäyksen ja eläinten kidutuksen, joten eläin on tapettava mahdollisimman kivuttomasti.

Kuva 9. Jopa viini on kiellettyjen aineiden listalla

Kiellettyjen ruokien syöminen ei kuitenkaan ole rangaistava teko, kun taas alkoholin nauttiminen on. Viinin juominen on rikos, jossa profeetta sunna antaa rangaistuksen. Nykyaikana alkoholin käyttäminen on laajennettu myös muihin huumaaviin aineisiin. Tupakka ei kuitenkaan ole huumaava aine.

Ympärileikkaus

Muslimit ympärileikkaavat poikalapset, vaikka tätä ei Koraanissa määrätä. Tapa on tullut profeetan sunnassa. Siinäkään ei varsinaisesti ole määrätty ajankohtaa, mutta useimmiten ympärileikkaus tehdään jo ennen murrosikää. Tapahtumaa juhlitaan naapureiden ja perheen kesken. Joillakin on tapana vielä pukea poika erityisiin vaatteisiin ja antaa hänelle lahjoja.

Tyttöjen ympärileikkaus ei kuulu islamin uskontoon. Kuitenkin monessa maassa naisten ympärileikkaus on vain initiaatio-riitti, vanha tapa. Ainakin Egyptissä ja Sudanissa tämä tapa on kiellettyä, mutta silti niitä vieläkin harjoitetaan.

naiset hunnuissa

Kuva 10.  Naiset kulkevat hunnuissa julkisilla paikoilla

Profeetta Muhammadin aikaan naiset saivat kulkea julkisilla paikoilla ilman huntua. Kotona nainen hunnuttaa itsensä, jos vieraita miehiä on kylässä, mutta muuten he saavat olla ilman huntua. Koraanissa ei kehoteta naisia pukeutumaan huntuun, mutta niin miehiä kuin naisiakin kehotetaan pukeutumaan säädyllisesti.

Yhteisö ja laki

Kuva 11. Sharia on oma lakinsa

Islam on valtiollinen uskonto, jolla on oma lakinsa sharia. Sharin pääasiallinen tehtävä on ohjata ihmisiä elämään Jumalan tahdonmukaista elämää. Sharia voidaan katsoa kahdesta osasta. 1) uskonnolliset velvollisuudet eli rukous, almujen antaminen, paasto ja pyhiinvaellus sekä elämäntavat kuten ruokailu, häät ja hautajaiset. 2) lainopilliset ja poliittiset määräykset, joihin lukeutuvat henkilö- ja perhelait sekä kauppa ja omistuslait.

Oikean toiminnan esimerkkeinä ovat sunnat, jotka on sisälletty habitheihin eli perimätietokokoelmiin. Ne ovat kertomuksia Muhammadin sanomisista ja toimintatavoista.Tärkein on kuitenkin Koraani. Koraanissa on kuitenkin vähän yksityiskohtaisia ohjeita, joten on tukeuduttava myös profeetta Muhammadin sunnaan. Silloin, kun kumpikaan näistä ei tarjoa suoria toimintaohjeita, on sallittua käyttää päättelyä, jolloin etsitään näistä vastaavanlaisia tapauksia. Vaihtoehtona on myös yhdenmukainen mielipide (miesten kesken). Lain lähde voi kuitenkin myös olla vapaa kehittely, joka on vain tiukasti sidottu Koraaniin ja profeetan sunnaan.

Lähteet

Kirja: Uusi Arkki 4, maailman uskonnot. Jussi Ikkala, Kimmo Ketola, Kimmo Kääriäinen, Tuula Sakaranaho, Meri-Satu Sama’neh. Edita Prima oy Helsinki 2012

Kuva 1, 2, 4 . http://fi.wikipedia.org/wiki/Muhammad (Hakupäivä 25.5.2014)

Kuva 3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Islam (Hakupäivä 25.5.2014)

Kuva 5. http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194829320554/artikkeli/sharia-laki+torpattiin+jalleen+yhdysvalloissa+tiesitko+naita+asioita+islamin+laista+.html (Hakupäivä 25.5.2014)

Kuva 6. http://blogs.thenews.com.pk/blogs/2012/07/practicing-muslims-only-in-ramadan/ (Hakupäivä 25.5.2014)

Kuva 7. http://www.world-architects.com/pages/13_13_mekka (Hakupäivä 25.5.2014)

Kuva 8. http://fi.muslimvillage.com/2013/07/22/41702/expert-halal-slaughter-helps-prevent-infectious-diseases/ (Hakupäivä 25.5.2014)

Kuva 10. http://blogs.independent.co.uk/2013/02/08/are-female-converts-to-islam-part-of-a-new-wave-of-feminism/ (Hakupäivä 25.5.2014)

Kuva 11. http://islam.ru/en/content/story/sharia-path-salvation (Hakupäivä 25.5.2014)

Kiinalainen kansanusko (UE4)

Zongjiao tarkoittaa opetusten perintöä, johon kuuluu kungfutselaisuus, taolaisuus sekä buddhalaisuus. Näillä kaikilla kolmella uskonnolla on oma paikka uskonnollisuudessaan. Nämä kolme huolehtivat uskosta ja tarpeista, joita ihmiset tarvitsevat.

Luonnon jumalat

Kiinan muinaisessa uskonnossa on palvottu perinteisesti useita luonnonjumaluuksia, jotka ovat muodostaneet tarkan arvojärjestelmän. Kaikkein ylimpänä on Taivaan jumala, joka hallitsee luontoa sekä ihmisiä ja on myös muiden jumalien, henkien että jumalallistettujen esi-isien johtaja. Feminiininen Maan jumalatar on toinen hyvin korkea jumala, jota pidetään myös kuoleman jumalattarena, koska jokainen ihminen palaisi Maan jumalattaren luokse.

Uskonnon keskittyminen luontoon oli aikoinaan hyvin luonnollista, koska ihmiset olivat riippuvaisia maataloudesta. Tämän vuoksi jumalille ja hengille annettiin uhrilahjoja, jotta vastineeksi saataisiin runsas sato.

Esi-isien palvonta ja vanhempien kunnioitus

Kuva 2. Kunnioitus

Tänäkin päivänä kiinalaisen arkipäivän uskontoon kuuluu esi-isien palvonta ja vanhempien kunnioitus. Perhe ja suku ovat olleet kautta aikojen tärkeitä, ovat sitä edelleen. Jopa kuolleita esi-isiä pidetään perheeseen kuuluvaksi.

Esi-isien henkien palvontaa varten on kotona usein alttari, joka sijaitsee ulko-ovea vastapäätä. Perheen isän tai pojan pitää sytytellä alttarille suitsutustikkuja sekä kynttilöitä, soittaa kelloa henkien herättämiseksi sekä joskus polttaa paperirahaa. Näin siksi, että vainajien uskotaan pystyvän vaikuttamaan elävien elämään ja elävät pystyvät vaikuttamaan vainajien kohtaloon.

Vainajia kunnioitetaan myös komeilla hautajaisilla, jotka suvun miehet järjestävät. Tämän vuoksi on suuri onnettomuus, jos poikaa ei synny perheeseen. Ilman poikia ei esi-isiä voida palvoa tai haudata komeasti. Naiset eivät näitä tehtäviä saa tehdä ollenkaan.

Taivaan tie

Kuva 3. Tie johdattaa, mutta antaa myös valintoja

Kiinalaisessa uskonnollisuudessa on keskeistä huoli ihmisten hyvinvoinnista. Uskonto sanoo taivaan kuulevan ja näkevän kuten ihmiset näkevät ja kuulevat, ja siksi taivas myös huolehtii jokaisen ihmisen tarpeista.

Kiinan uskonnoista puuttuu kuitenkin se yliluonnollinen jumaluus, jonka takia kiinalaisia uskontoja pidetään enemmänkin filosofioina. Jokaiseen uskonnolliseen perinteeseen liittyy kuitenkin myös suuria ajattelijoita ja uskonnollisuutta, jotka ilmennetään rituaaleina ja palvontoina.

Yin ja yan

Kiinalaisessa ajattelussa ajatellaan maailmankaikkeuden koostuvan kahdesta vastakkaisesta perusvoimasta, jotka ovat yin (maa) ja yang (taivas). Yin kuvataan mustana värinä, joka tarkoittaa passiivisuutta ja feminiinisyyttä, jolle ominaista on pimeys, kosteus sekä kylmyys. Punaisena värinä kuvataan yangia, joka tarkoittaa aktiivista ja maskuliinista voimaa, jolle ominaista on kuumuus sekä dynaamisuus. Maailman järjestyksen edellytyksenä on siis saada nämä tasapainoon eli taoksi.

Kuva 4. Yin+yang=tao

Tao on Taivaan tie, jonka kanssa ihmisen pitäisi saada elämä harmoniaan. Ihmisen uskotaan olevan terve, kun yin ja yang virtaavat ihmisessä sopusoinnussa. Sepä voikin hyvin olla syy siihen, että Kiinassa sairauksia hoidetaan usein akupunktiolla, joka palauttaa energiavirrat tasapainoon.

Lähteet:

Kirja: Uusi arkki 4, maailmanuskonnot. Jussi Ikkala, Kimmo Ketola, Kimmo Kääriäinen, Tuula Sakaranaho, Meri-Satu Sama’neh. Edita Prima Oy, Helsinkin 2012.

Kuva 2. http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi4/sivu_4_4_3.html (Hakupäivä 2.6.2014)

Kuva 3. http://www.lily.fi/blogit/oisko-tulta/rajatapauksia (Hakupäivä 2.6.2014)

Kuva 4. http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/7kiin_us.html (Hakupäivä 2.6.2014)

Skientologia (UE4)

Skientologia perustuu L.Ron Hubbardin ajatuksiin, joka perustikin skientologian 1950-luvun alku puolella. Se on uskomusten ja oppien järjestelmä, jonka lopullinen päämäärä on saada kaikki ihmiset skientologeiksi. Skientologia pohjaa itsensä dianetiikkaan eli itsekasvatusoppiin, jonka L. Ron Hubbard esitteli teoksessaan: Dianetics: The Modern Science of Mental Healt. Dianetiikka yrittää korvata psykiatrian ja psykologian tarjoaman näkemyksen mielenterveydestä ja mielenterveyden hoidosta.

Kuva 1. Kuulusia jäseniä ovat Tom Cruise ja John Travolta

Dianeettinen hoito ja itsensä kehittäminen pohjautuu kahdenkeskisiin istuntoihin eli auditointeihin, joiden tarkoitus on paikantaa sekä sen myötä parantaa ihmismielessä olevia haitallisia muistijälkiä. Istunnoissa on useimmiten apuna E-mittari, joka on valheenpaljastusmittarin tapainen.

Kuva 2. E-mittari

Skientologit uskovat, että ihminen on kuolematon henkiolento (thetan, ”tetaani”), joka omaa myös rajattomat kyvyt.Skientologian mukaan ihmisellä on kuolematon sieluolento, joka on elänyt myös ennen. Skientologit uskovat tulevansa 75 miljoonaa vuotta sitten maahan aluksilla, jotka muistuttivat lentokoneita, joissa oli theta-kansaa. Skientologit pyrkivät pääsemään näiksi henkiolennoiksi takaisin, joten he yrittävät irtautua ajasta, materiasta, tilasta ja energiasta. Skientologiaan kuuluu muun muassa oppia hengen suhteesta itseensä, ympäristöön, maailman kaikkeuksiin sekä hengen käsittelyyn. Hengen palauttaminen korkeampaan tilaan saadaan tehtyä auditoinneissa. Skientologit uskovat, että opit parantavat ihmisten elämää lisäämällä heidän henkisiä kykyjä ja tätä kautta antavan tietä onneen. Opiskeluja jatkamalla saa kyvyt, jotka vapauttavat inhimillisestä kuolevaisuudesta.

Hubbard sanoi itse yhdistäneen uskontoonsa useiden uskonnollisten ajattelijoiden ajatuksia. Hubbard olikin tutustunut itämaisiin uskomuksiin ja pohjasi uskontoaan muun muassa Vedaan ja puhui liikkeen alussa muun muassa dharmasta. Uskontojen lisäksi skientologiasta löytyy psykologiaa sekä terveysajattelua.

Kuva 3. Berliinin päämaja

Skientologia on ollut koko historiansa ajan kritiikin ja väittelyn kohteena, koska sitä pidetään muun muassa ulkopuolisten silmissä kaupallisena kulttina, joka myy salattua tietoa pelastumiseen kalliilla hinnalla sekä suhtautuu hyvin jyrkästi saamaansa kritiikkiin.

Kirkko

Kuva 4. Skientologiaa näkyvimmin oppia harjoittaa yhdysvaltalainen Church of Scientology, jolla on myös skientologian tavaramerkin yksinoikeus.

Varmuutta ei ole kuinka monta ihmistä kuuluu skientologiseen kirkkoon, koska he eivät pidä lukua jäsenmäärästä. Kirkko ei myöskään vaadi eroa uskonnollisista yhdyskunnista, koska he pitävät skientologiaa sopivana muihin uskontoihin.

Kuva 5. L. Ron Hubbard. Skientologian kirkko määrittelee itsensä virallisesti seuraavanlaisesti: ”Käytäntöön sovellettu uskonnollinen filosofia.”

L. Ron Hubbard perusti Yhdysvalloissa vuonna 1954 skientologiakirkon, jonka päämaja kuitenkin siirtyi viiden vuoden jälkeen Englannissa sijaitsevaan Saint Hillin kartanoon. Hubbard ilmoitti jättävänsä kirkon johdon vuonna 1966, mutta jatkoi kuitenkin johtajana 1980-luvun alkuun saakka. Hubbard kuoli erakkona vuonna 1986, jonka jälkeen David Miscavige astui Hubbardin saappaisiin ja jatkoi siitä mihin Hubbard jäi. Miscavige johtaa nykyään kirkkoa Kalifornian Gold Basesta.

Kuva 6. Skientologit suhtautuvat kielteisesti mielenterveystyön ammattilaisiin.

Kirkko herättää ihmisissä arvostelua kaupallisuuden ja yksilönvapauksia rajoittavien pyrkimysten takia. Suomessa tältä kirkolta on evätty toiminta uskonnollisena järjestönä, koska sen toimintatavat ovat enemmänkin liikemaailman tapaisia. Yhdysvalloissa he saivat aseman uskontona ja hyväntekeväisyysjärjestönä vasta vuonna 1993. Saksassa kirkko on luokiteltu yhdeksi liittovaltion turvallisuusviraston tärkeimmiksi tarkkailun kohteeksi. Ranska myös suhtautuu tähän kirkkoon torjuvasti. Australia, Espanja, Taiwan, Thaimaa ja Yhdysvallat ovat ainoat maat, jotka ovat tunnustaneet skientologian omaksi uskonnolliseksi yhteisöksi.

Kirkolla on aggressiivinen tapa värvätä uusia jäseniä, jotka kartuttaisivat kirkon varoja. Talous perustuukin paljolti jäsenten ns. lahjoituksiin, jotka se saa tarjoamistaan kursseista ja kirjoista. Skientologit voidaan huomata heidän teltoistaan tai muista vastaavista tiedonjakopisteistä. Yleisesti he käyttävät käännytykseen ilmaista persoonallisuusanalyysia, joka tehdään henkilökohtaisesti tai internetissä mm. skientologian kotisivuilla. Ilmaisen analyysin jälkeen kurssien ja aineistojen hinnat nousevat jopa tuhansiin euroihin.

Skientologia sanoo tekevänsä hyväntekeväisyyttä. Esimerkiksi Narconon-ohjelman sanotaan vierottavan huumeriippuvaisia ja Criminonin-ohjelmalla kuntoutetaan ja sopeutetaan vankeja takaisin yhteiskuntaan. Kirkko on myös ilmaissut kiinnostuksensa koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Free Zone –liike

Free Zone –liikeessä on mukana skientologiankirkosta eronneet jäsenet. Se perustettiin 1980-luvun alkupuolella. He joutuivat valta- ja oppitaisteluun kirkon uuden johtajan kanssa. Lopulta ryhmä perusti oman yhteisönsä Ron’s Org – järjestön.

Kirkko ja siitä eronneet jäsenet syyttävät toisiaan vääräuskoisuudesta ja väärinkäytöksistä. Skientologiankirkko on yrittänyt estää Free Zone – liikettä harjoittamasta ja markkinoimasta skientologiaa, mutta Free Zone – liike puolustaa oikeuttaan harjoittaa Hubbardin oppeja siteeraamalla Hubbardia.

Kuva 7. Free Zone –liike on levinnyt ympäri maailmaa, jossa kukin noudattaa omia linjauksia. Yhteistä kattojärjestöä tai kirkkoa ei ole.

Suomessa skientologiaa

Skientologia tuli Suomeen suurimmaksi osaksi Ruotsin kautta. Kirkko aloitti lähetystyön Suomessa vuonna 1978, mutta itse yhdistys perustettiin 1983, mutta se ei ole saanut vieläkään uskonnollisen yhdyskunnan asemaa. Dianetiikkakeskukset löytyvät Helsingistä sekä Lahdesta.

Suomessa skientologian kanssa läheisesti on ollut tekemisissä noin 1000 henkilöä, mutta vuonna 2008 jäseniä oli vain 83. Entiset jäsenet ovat syyttäneet liikettä painostuksesta sekä manipuloivista taktiikoista, joten lienee aika ymmärrettävää, että vuonna 1991 Suomen skientologit saivat Skepsiksen Huuhaa-palkinnon.

Kuva 8. Skientologia herättää kuitenkin kiinnostusta

Suomestakin löytyy skientologeihin liittyviä yrityksiä, avoimia työpaikkoja ym. peitetoimintaa. He ovat perustaneet mm. konsulttiyrityksiä, jotka ovat tarjonneet yritysten rekrytoinnissa käytettävää testiä (OCA, skientologien testi). He perustivat pöytälaatikkofirmoja saadakseen lainoja, joilla rahoittaa kurssimaksuja. Lainat ovatkin päätyneet pankkien tappioiksi.

1990-luvulla kolme presidentin turvamiestä erotettiin, koska he olivat yhteydessä skientologiaan. Samalla tavoin kuten muuallakin maailmassa, Suomessakin on moitittu kirkon palveluiden kalleudesta (tällöin kurssi maksanut jopa 300-100 000markkaa).

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Skientologia (Hakupäivä 8.6.2014)

Kirja: Katsomukset kohtaavat. Suvielise Nurmi. Ebneser säätiö ja kirjayhtymä Oy 1994, Jyväskylä.

http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/skientologian_salat (Hakupäivä 11.6.2014)

Kuva 1. http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/skientologian_salat (Hakupäivä 11.6.2014)

Kuva 2, 6, 7.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Skientologia (Hakupäivä 11.6.2014)

Kuva 3. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011102614643317_ul.shtml (Hakupäivä 11.6.2014)

Kuva 4.  http://yle.fi/uutiset/l_ron_hubbardin_jaljilta_yli_tuhat_uutta_luentoa/5484329 (Hakupäivä 11.6.2014)

Kuva 5. http://fi.wikipedia.org/wiki/L._Ron_Hubbard (Hakupäivä 11.6.2014)

Kuva 8. http://www.city.fi/ilmiot/skientologian+salaisuudet/4894 (Hakupäivä 11.

Krishna (International Society for Krishna Consciousness)-liike (UE4)

Kuva 1. Krishna uskonnon perusti Sri Caitanya

Krishna-liike edustaa gaudiya-vaishnavismi perinnettä, joka on saanut alkunsa jo 1500-luvulla Bengalissa. Sri Caitanya korosti bhaktin tietä. Hän popularisoi tunnusomaisen tavan laulaa yleisillä paikoilla maha-mantran muodossa: ”Hare Krishna Hare Krishna Krishna Krishna Hare Hare / Hare Rama Hare Rama Rama Rama Hare Hare”.

Caitanya sekä muut bhakti-koulukunnan pyhimykset jättivät syntymänsä mukana tulleen kastijärjestelmän ja kaikki siihen liittyvät rituaaliset uskonnollisuudet. He halusivat painottaa moraalisuutta, sydämen puhtautta sekä pyyteetöntä palveluksen mieltä. He tahtoivat ilmaista omia tuntojaan laulaen, runoillen ja musiikin kautta.

Kuva 2. Käsitys jumalasta perustuu Krishna- liikkeellä täysin Caitanyan näkyihin ja kokemuksiin, joita hänen lähimmäiset seuraajansa olivat todistamassa.

Caitanyan oli gaudiya-vaishnavien ”muusa” ja toimi jumalaisena esimerkkinä, mutta koskaan hän ei esiintynyt liikkeen johtajana vaan antoi käytännön johtamisen muille. Hän ei myöskään nimennyt ketään jatkajakseen, eikä jättänyt kovinkaan paljoa kirjallisia opetuksia jälkeensä. Kuitenkin hänen seuraajansa Vrindavanan kuusi goswamia, joiden johtajina olivat Rupa ja Sanatana Goswami, saivat systematisoitua hänen opetukset. He tekivät niin suuren työn, että liikettä alettiin pitää osana vaishnava-perinnettä. Heidän jälkeensä liike joutui kuitenkin kohtaamaan monenlaisia haasteita. Osa liikkeestä omaksui hindulaisen kastijärjestelmän ja osa sekoittui tantra-perinteisiin, joten liikkeestä muodostui erilaisia lahkoja. Nämä johtivat Krishna- liikkeen joutumisen huonoon valoon.

Kuva 3. Bhaktinoda Thakura

1800-luvulla koulutetut yläluokan intialaiset kokivat tarpeen uudistaa sen hetkistä ilmapiiriä. Vuosisadan loppu puolella alkoi Ramakrishna Mission, joka merkitsi uutta nousua hindulaiselle kulttuurille. Bhaktinoda Thakura poikansa Bhaktisiddhanta Sarasvati olivat myös mukana muutoksessa. He ajattelivat, että vaishnavismi on muiden uskonnonjärjestelmien yläpuolella.

Bhaktivinoda Thakura arvosteli erityisesti vaishnavismin moraalista rappiota ja esitti, että kastin pitäisi määräytyä luonteesta ja ominaisuuksista. Hän oli ensimmäisten joukossa myös esittelemässä Caitanyan filosofiaa omassa kirjassaan: Sri Caitanya: His Life and Precept, jonka hän lähetti myös joihinkin länsimaisiin yliopistoihin.

Kuva 4. Bhaktisiddhanta Sarasvati

Bhaktisiddhanta Sarasvati oli askeettinen ja intellektuelli (eli sivistynyt, älykäs) johtaja. Hän oli isänsä työn jatkaja, joka teki paljon saadakseen Sri Caitanyan opetukset tuotua ilmi maailmalle. Sen takia hän perusti Gaudiya Mathan, joka oli ensimmäinen gaudiya-vaishnavismin saarnaamiseen tarkoitettu organisaatio. Gaudiya Matha levisikin joka paikkaan Intiassa, johon kuului jopa 54 mathaa eli luostaria. Hän teki myös muita uudistuksia, kuten hyväksyi oppilaita mistä tahansa kastista ja myönsi heille henkisen vihkimyksen sekä pyhän nauhan. Hän nimitti heitä bramiineiksi ja toivoi saavansa heistä esimerkillisiä ihmiskunnan henkisiä johtajia.

1930-luvun alkupuoliskolla Bhaktisiddhanta Sarasvati lähetti kaksi johtavaa oppilastaan Eurooppaan. Heidän piti saarnata ihmisille gaudiya-vaishnavismista, mutta he joutuivat palaamaan Intiaan lähes tyhjin käsin eli saarnaaminen oli syystä tai toisesta epäonnistunut.

Kuva 5. A. C. Bhaktivedanta Swami Prabhupada:”Jos miehillä on ongelma naisten läsnäolon kanssa, heidän, ei naisten, pitää ratkaista se. Mikäli muu ei auta, menkööt miehet metsään.”

A. C. Bhaktivedanta Swami Pradhupada sanansaattajana New Yorkiin, jossa hän ilman seuraa ja varattomana lauloi Hare Krishna-mantraa. Alkuun ensimmäiset kuukaudet olivat rankkoja 70-vuotiaalle sanansaattajalle, mutta sitten hän sai herätettyä pienen seuraajajoukon, jolloin syntyi Hare Krishna –liike.

He perustivat ensimmäisen temppelin New Yorkiin, josta se pääsi leviämään nopeasti myös muihin USA:n kaupunkeihin, ja myöhemmin Eurooppaan sekä muille mantereille. Liikettä johti Srila Prabhupada, joka perusti GBC:nä (Governing Body Commission), jossa oli mukana hänen kokeneimmat oppilaat. Kun sitten Bhaktivedanta Swami kuoli vuonna 1977, oli hän kiertänyt maailman 12 kertaa saarnaten Krishnasta ja ehtinyt antaa vihkimyksen yli 5000 seuraajalle. Hän myös ehti kääntää ja julkaista suurimman osan sanskritinkielisen Bhagavata Puranan kirjoista, jotka kertovat mm. Krishnan elämästä ja teoista. Hän käänsi myös bangalinkielisen Sri Caitanya-caritamrtan teoksen, jossa kerrotaan Sri Caitanyan elämästä. Kaiken lisäksi hän kirjoitti kymmeniä kirjoja kertoen Krishna-tietoisuudesta ja Veda-filosofiasta.

Suurimmat haasteet koettiin Srila Prabhupadan kuoleman jälkeen, kun ei ollut selvyyttä kuinka gurun asema ymmärretään, joten hänen 11 johtavaa oppilasta omaksuivat gurun aseman. Niinpä maailmanlaajuinen liike jaettiin 11 alueeseen, joista kukin toimii yhden alueen ns. itsevaltiaana. Vuosien kuluessa monet guruista joutuivat erinäisiin skandaaleihin ja lankesivat. Vasta vuonna 1987 luovuttiin guru-järjestelmästä ja tilalle tuli uusi järjestelmä, jonka mukaan jokainen Bhaktivedanta Swamin hyvin sijoittuneet oppilaat saavat toimia henkisinä opettajina. Nykyään Srila Prabhupada on liikkeen perustaja-acarya eli oppimestari ja kaikki nykyiset gurut toimivat hänen alaisuudessa ja edustajana.

Vaishnavismi

Kuva 6. Vaishnavismin teologiassa Brahma ja Shiva eivät pääse yltämään Vishnun tasolle, vaikka hekin ovat jumalia.

Silloin kun rakastavaa suhdetta, bhaktia, (jumalan henkilökohtaisen muodon palvonta) pidetään uskonnon päämääränä, pääsee uskonto ilmentämään täysimittaista teismiä (jumalausko, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.). Hindulaisuuden suuntauksia, joissa bhakti on menetelmä sekä päämäärä, on vaishnavismi. Kaikissa vaishnavismin suuntauksissa Vishnu on kaikkein korkein jumala, joka on Brahmanin jumalan persoonallinen muoto. Kosmoksessa hän on osa jumalaista kolminaisuutta: Brahma = luoja, Vishnu = ylläpitäjä, Shiva = tuhoaja.

Gaudiya-vaishnavismi = bhakti-jooga

Kuva 7. Bhakti-jooga on osa Krishna-liikkeen toimintaa

Hindulaisen käsityksen mukaan Krishna on yksi Vishnun avatarioista. Gaudiya-vaishnavimi hyväksyy sen, että Krishnan tullessa tähän maailmaan, hän ilmestyy Vishnun avatarina. Krishnaa pidetään Caitanyan filosofiassa myös yliaistillisena herrana, jossa Vishnu virtaa voimallisesti.

Erityisenä piirteenä pidetään sitä, että Sri Caitanyan uskotaan olevan Krishnan inkarnaatio (”lihaksi tuleminen”), jonka tehtävä oli tällä aikakaudella opettaa bhakti-joogaa (Jumalan rakastavaa palvelemista). Sielun ja jumalan väli on intiimimpää kuin missään muussa uskonnollisessa perinteessä, joka on valloillaan.

Krishna

Kuva 8.   Rakkaus on suuri ja kantava voima  

Krishna-uskontoa sanotaan myös intiimiksi teismiksi, jolla tarkoitetaan käsitystä jumalasta, joka sallii läheiset ja rakastavat välit palvojiin. Sielun ja jumalan rakkaus ilmenee erilaisia suhteita, joita voidaan verrata vanhempien rakkauteen lapsiinsa tai ystävien väliseen rakkauteen.

Hare Krishna –mantra

Prabhupada on opettanut, että tässä maailmassa Krishna ilmestyy meille alttarihahmon ja oman pyhän nimensä muodossa. Krishnan nimen lausuminen ja kuuleminen antaa henkisen kokemuksen ja aivan yliaistillisen ilon jokaiselle. Hän myös sanoi, että kaikki joogan täydellistymät voidaan saada bhakti-joogalla tällä aikakaudella. Erityisesti suositellaan mantra-joogaa, jossa lauletaan ylistystä Hare Krishnalla. Hän sanoo, että Hare Krishna- mantra riittää jo hyvin itsessään täydellistymän ja vapautuksen saamiseen, mutta silti nama-sankirtana, jumalan pyhien nimien laulaminen muiden kanssa yhtä aikaa, on todella tärkeää. Sen vuoksi vihkimyksen saaneet bhaktat toistavat joka päivä Hare Krishna–mantraa ainakin 16 kierrosta helminauhalla, jossa on 108 helmeä. Joten yhteensä he toistavat mantran 1728 kertaa!

Kuva 9. Vihityillä jäsenillä on neljä säännöstelevää periaatetta. Heidän ei ole suotavaa syödä lihaa, kalaa ja munia tai nauttia päihteitä, joita ovat myös kahvi, tee ja tupakka. Krishna-liikkeessä on laktovegetaarinen ruokavalio, jossa ruoka on myös siunattava ennen syömistä Krishnalle, jonka jälkeen ruoka on prasadamia eli Jumalan armoa.

Elämää temppelissä

Kuva 10. ”Yksilön täytyy antautua täydellisesti Herralle, unohtaa aineellinen niin kutsuttu onnellisuus, rikkaus ja koulutus, joista ei ole mitään hyötyä Herran palvelemisessa”

Ashramassa eli temppeliyhteisössä herätään hyvin aikaisin, koska ensimmäinen temppeliseremonia, mangala-aratia, aloitetaan kello 4.30. Bhaktien on peseydyttävä, ja pukeuduttava ennen sitä vaishnava-asuihin sekä koristeltava vartalot pyhällä savella tilaka-merkein. Sillä aikaa kun alttaripappi uhraa alttarihahmoille suitsukkeita, lamppua, vettä, kukkia sekä viuhkoja, laulavat palvojat Krishnan nimiä ja tanssivat. Tämän jälkeen alkaa japa-meditaatio, jolloin jokainen bhakta toistaa itsenäisesti Hare Krishna-mantraa.

Temppeliseremonia alkaa uudelleen jo kello 7.15, jolloin bhaktat näkevät alttarihahmot koristeltuina ja puettuina. Tämän jälkeen he suorittavat guru-pujan eli gurun palvontaa, joka on tarkoitettu Srila Pradhupadalle. Lopuksi lauletaan jälleen Hare Krishna –mantraa ja tanssitaan hyvin riemuisasti.

Luento Srimad-bhagavatamista alkaa kello 7.45, ja sen pitää joku temppeliyhteisön vanhempi jäsen. Vihdoin tämän luennon jälkeen on aamiainen, jonka jälkeen jokainen bhakta omistautuu päivän palveluksiin, joihin useimmiten kuuluvat saarnaus, kirjojen julkaisu tai jakelu, sankirtana eli Hare Krishna–mantran laulaminen julkisesti, ruoan valmistus ja jakaminen sekä muita temppelin ylläpitämiseen mahdollisesti kuuluvia tehtäviä.

Illalla klo 18 alkaa temppelissä iltaseremonia, joihin jokainen bhakta osallistuu. Tämän jälkeen luvassa on luento Bhagavad-gitasta. Lopuksi jokainen pääsee iltapalalle ja sen jälkeen aikaisin levolle.

Kuva 11.  Aborttia eikä eutanasiaa hyväksytä Krishna-liikkeessä. Homoseksuaaleihin suhtaudutaan neutraalisesti, mutta kaikille seuraajille suositellaan selibaattia. Avioliitto on kuitenkin mahdollinen vain vastakkaista sukupuolta olevien välillä, mutta sukupuolielämä on sallittua ainoastaan lasten hankkimista varten.

Kuva 12. Suomessa liikkeeseen kuuluu noin 250 suomalaista, joista reilu sata on saanut vihkimyksen.

Suomeen Krishna- liike saapui 1970-luvun lopussa, jolloin amerikkalaiset lähetyssaarnaajat tekivät liikkeen kirjallisuutta tunnetuksia. Vuonna 1974 Bhaktivedanta Swami luennoi Upsalassa ja viisi vuotta myöhemmin tuli ruotsalaiset munkit käymään Suomessa. Lopulta vuonna 1982 päätettiin Suomeen perustaa keskus Helsinkiin. Kaksi vuotta myöhemmin liike rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.

Turussa Krishna-liike toimi 1980-luvulta 1990-luvun vaihteeseen saakka. Juuri -80 ja -90 –luvuilla Krisha-liikkeen toiminnassa oli mukana erottelu temppelin ja ulkopuolisen maailman välillä. Tällöin moni liikkeeseen liittynyt nuori katkaisi välinsä perheisiinsä, turhaan.

Sittemmin ainoa Krishna-liikeen temppeli löytyi Ruoholahdenkadulta, mutta liike muutti nyt alkuvuodesta 2014 Malminkylän kartanon tiloihin. Temppeli on Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Sri Lankasta olevien maahanmuuttajien suosion saavuttanut. Siellä vietetäänkin useita hindulaisia juhlia, jolloin temppeli on ääriä myöten täynnä ihmisiä.

Kuva 13. Krishna-liikkeelle on nyt tehty Facebook sivut, jolla he toivovat saavansa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike (Hakupäivä 15.6.2014)

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisot/krishna-liike (Hakupäivä 6.7.2014)

http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=29 (Hakupäivä 6.7.2014)

http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/uususk.html (Hakupäivä 6.7.2014)

http://www.krishnatietoisuus.fi/p/ajankohtaista.html (Hakupäivä 6.7.2014)

http://www.krishnatietoisuus.fi/ (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 1. http://back2godhead.com/the-long-arm-of-the-law-catches-lord-caitanyas-mercy/ (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 2. http://bhaktiart.net/hp_wordpress/?product=lors-caitanya-and-the-mayavadi-sannyasis (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 3. http://www.iskcondesiretree.net/profiles/blogs/srila-bhaktivinoda-thakura-and-1 (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 4. http://www.iskcondesiretree.net/page/life-and-disappearance-of (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 5. http://prabhupadabooks.com/ (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 6. https://play.google.com/store/apps/details?id=com.pricefull.lordvishnuchants (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 7. http://www.krishnatietoisuus.fi/p/temppeli.html (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 8. http://onesweet-bite.blogspot.fi/2014_06_01_archive.html (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 9: http://www.harekrsna.com/philosophy/bmgs/caitanya/caitanya.htm (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 10. http://gadgetsinfoavailable.blogspot.fi/2013/04/char-dham-wallpaper.html (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 11. http://www.lyseo.org/ai/kirjoitelmat/index.html (Hakupäivä 6.7.2014)

Kuva 13. http://www.citifmonline.com/2014/04/02/5-things-you-should-never-post-on-facebook/ (Hakupäivä 6.7.2014)

 

Buddhalaisuus (UE4)

Buddhalaisuus tulee intialaisesta kulttuurista. Sen mukaan uskonto on tie kärsimyksestä vapauteen. Tärkeää on myös muut intialaiset uskonnolliset käsitykset (joita käsitellään enemmän hindulaisuus työssäni), joita ovat mm. jälleensyntymisoppi ja karma.

Kuva 1. Buddha

Buddhalaisuus irtaantui hindulaisuudesta yli 2000 vuotta sitten. Buddha kritisoi hindulaisuuden sitoutuneisuutta yhteiskunnalliseen järjestykseen, joten buddhalaisuus on kumonnut pappiskastin erityisaseman ja korostaakin moraalista käyttäytymistä uskonnollisessa elämässä.

Buddhalainen moraali on enemmän yleisinhimillistä, jossa kärsimysten kierrosta vapautumiseen on kaikille tarkoitettu uskonnollinen ihanne. Siihen ei vaikuta syntyperä tai sosiaalinen asema. Tätä kuvaa hyvin se, että Buddha hyväksyi seuraajikseen kaikista yhteiskuntaluokista naisia ja miehiä ja asetti heille yhtäläisen ihanteen sekä moraaliset käyttäytymisen normit.

Buddhalaisiksi voidaan katsoa kaikki, jotka turvautuvat kolmeen jalokiveen, joita ovat Buddha, dharma (Buddhan oppi) sekä sangha (Buddhan seuraajien yhteisö).

Buddha

buddha tarkoittaa herännyttä tai valaistunutta, mutta Buddha tarkoittaa uskonnon perustajaan Siddhartha Gautamaan viittaamista (Huomaa ison ja pienen kirjaimen merkitys). Hänen elinaikansa oli ehkä 563-483eKr (Sri Lankan lähteiden mukaan, muiden lähteiden mukaan noin 100v myöhemmin).

Gautamaan esimerkillinen elämä on ollut innoittaja ja esikuva buddhalaisuudessa. Tämän vuoksi Gautamaan elämänkerta pitää tuntea, jotta voi ymmärtää paremmin buddhalaisuutta.

Gautamaan elämä

Kuva 2. Siddhartha Gautama

Kerrotaan, että Gautama eli nuoruuden ylellisyydessä ja nautti monista etuoikeuksista ja mukavuuksista, mutta hän ei ollut tyytyväinen elämäänsä. Gautamaan mielessä pyöri kysymyksiä elämän tarkoituksesta ja kärsimysten ongelmista. Hän heräsi pohtimaan näitä kysymyksiä, kun hän näki erään kerran vaeltavan askeetin (lue asiasta hindulaisuus työstäni), jonka tyyni olemus teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. Niinpä Gautamaa hylkäsi perheen vastuksista huolimatta kaiken ja ryhti myös vaeltavaksi askeetiksi.

Gautama aloitti kiertämisen viisaiden opettajien ja pyhimysten luona ja pyrki oppimaan kaiken. Hän ei kuitenkaan päässyt tälläkään tavoin tavoitteeseensa, joka oli kärsimysten voittaminen, joten hän ryhtyi harjoittamaan äärimmäistä askeesia ja itsensä kuolettamisen keinoja. Vaikka Gautama paastosi, altistui äärimmäisille kuumuuksille ja kylmyyksille, ei hän päässyt tavoitteeseensa. Lopulta hän kuitenkin muisti lapsuudestaan kokemuksen, joka pelasti hänet viime hetkillä ja osoitti hänelle oikeaa suuntaa. Lapsuuden kokemus oli sellainen, jossa hän oli yhden kerran ennakoimatta ja luonnollisesti saanut kokea puhtauden, autuuden sekä rauhan.

Tällöin Gautama hylkäsi äärimmäisen askeesin. Hän ravitsi ruumiinsa ja päätti asettua mietiskelemään bodhi-puun juureen. Hän aikoi pysyä siinä niin kauan, että löytäisi vastauksen kysymykseensä. Yön tullessa hän koki viimein ensimmäisen kerran jotain, 4 meditaatiotilaa ja hän näki myös yliaistillisesti lukemattomat aiemmat syntymänsä. Seuraavassa istunnossa hän sai nähdä, kuinka olennot syntyvät yhteen olemassaolon tilaan ja kuinka ne siirtyvät sitten toiseen karman laina määräämänä. Kolmannessa istunnossa hän onnistui siirtämään huomionsa tietoon mielen epäpuhtauksien lakkaamisesta. Aamulla hän oli perillä olemassaolon luonteesta ja syntymien kierrosta.

Kului viisi viikkoa ennen kuin Buddha päätti myötätunnoissaan eläviä olentoja kohtaan lähteä opettamaan heille löytämäänsä totuutta. Aivan ensimmäisessä saarnassaan hän kuvasi keskeisimmät opinkappaleet (keskitien opin, neljä jaloa totuutta ja jalon kahdeksanosaisen tien). Buddha jatkoi opettaen ja seuraajia keräten 45 vuotta. Hän vaelsi seuraajineen paikkakunnasta toiseen kokoajan, lukuun ottamatta sadekautta. Sadekausina Buddha seuralaisineen asettui puistoluostareihin tai metsiin tehtyihin asumuksiin. Joka paikassa hän opetti kansaa ja joka päivä hän sai ravinnon almuja keräämällä ja ottamalla vastaan ihmisten kutsuja taloihin.

Buddha kuoli Intian Kusinagarassa 80 vuoden iässä. Kerrotaan, että hän oli nauttinut ateriaan joutuneita myrkyllisiä sieniä.

”Sutri” eli pyhä kirjoitus

Kuva 3. Lukeminen on tärkeä osa oppia

Sutri (lanka/säie) nimitys tulee siitä, että alkujaan tekstit kirjoitettiin palmunlehdistä tehtyihin liuskoihin, jotka lopuksi sidottiin langalla pinoksi. Kirjoitukset jaettiin aihepiirien mukaan kolmeen koriin, josta nimitys ”Tripitakaksi” tuleekin (kolme korillista).

Buddhalaisuuden eri koulukunnat muodostivat kuitenkin ajan myötä omia pyhiä tekstejä, jotka myös jaettiin kolmeen ryhmään. Nykyään nämä kokoelman ovat todella laajoja.

Moraalinen perusta

Polku- tai tienvertaus kuvaa buddhalaisuudessa kehitystä kohti valaistumista. Polun vaiheita voidaan jaotella monin tavoin. Näin ollen eri koulukunnat ovatkin kehittäneet omanlaisia näkemyksiä, jotka vievät kohti päämäärää. Yksinkertaisimmillaan polku jaetaan kolmeen osaan: moraaliin, meditaatioon ja viisauteen.

Moraalikäsitys perustuu ajatukseen karman laista. jossa uskotaan, että ihmisen kohtalo ja luonne määräytyy omien tahdonalaisten tekojen mukaan. Jumalien tai muiden olentojen olemassaoloa ei kielletä, mutta niille ei myöskään ole annettu sijaa perimmäisen päämäärän kannalta. Luonteenomaisimpia piirteitä ovat käytännöllisyys ja huomion kiinnittäminen omaan jokapäiväiseen toimintaan.

Kuva 4. Maallikolle on kuu merkityksellinen

Maallikko buddhalaisen edellytetään noudattavan muutamaa moraalista ohjetta.Kaakkois-Aasiassa maallikot saattavat noudattaa täydenkuun ja uudenkuun päivänä tiukempaa kahdeksan ohjeen listaa. Alemman luostarivihkimyksen noviisit taas noudattavat kymmentä harjoitusohjetta.

Moraaliset ohjeet kehottavat pidättäytymään:

1. elämän tuhoamisesta (eli älä tapa)
2. sellaisen ottamisesta, mitä ei ole annettu (eli varastaminen)
3. sukupuolisesta väärinkäyttäytymisestä
4. valheellisesta puheesta (eli älä valehtele)
5. tajuntaan vaikuttavista aineista (eli älä käytä huumaavia aineita)

seuraavat viisi lisäohjetta kehottavat pidättäytymään

6. väärään aikaan syömisestä (älä syö keskipäivän jälkeen)
7. tanssista, laulusta, musiikista ja huvitusten katselemisesta
8. kukkaköynnösten, hajuvesien + muiden kosmeettisten aineiden käyttämisestä ja koruilla kaunistelemisesta
9. ylellisten vuoteiden käyttämisestä (korkeat ja leveät vuoteet)
10. Kullan ja hopean vastaanottamisesta

Moraaliset ohjeet ovat osa valaistumiseen pyrkimystä. Ne eivät ole missään nimessä käskyjä vaan harjoitusohjeita. Ohjeita noudattamalla pystytään toimimaan älykkäällä tavalla sekä oman että muiden parhaaksi.

Näiden asioiden vuoksi moraalisesti oikeaa toimintaa kuvaa termi ”taitava” ja epämoraalista toimintaa kuvaa termi ”taitamaton”.

Meditaatio

Kuva 5. Meditaatiolla on suuri merkitys

Meditaatio on aina ollut keskeisellä sijalla buddhalaisuudessa. On kuitenkin pyritty siihen, että meditaation harjoittaminen olisi säännöllistä. Monesti tämä merkitsee luostariyhteisön perustamista, koska meditaatio edellyttää kurinalaista ja säännöllistä elämää, jota luostarit tarjoavat.

Meditaatio tarkoittaa tietoista mielenharjoitusta. Sen avulla pyritään vaikuttamaan tajuntaan, jotta mielentiloja saadaan jalostettua ja oivallukset pääsisivät syntymään. Vaikka meditaatio menetelmiä on monia, on ne tavallisesti luokiteltu kahteen pääryhmään. 1. Samatha-meditaatiot. Se tähtää mielen tyynnyttävään menetelmään. Tässä pyritään saamaan keskittynyt olotila, jossa mieli eheytyy yhtenäiseksi, tyyneksi sekä kirkkaaksi tietoisuudeksi. Sen päämäärä on valmistaa ihminen vipassana-harjoitukseen. 2. Vipassana- meditaatiot. Se tähtää olemassaolon luonteen oivallukseen tai näkemyksen synnyttämiseen. Tämä tähtää siis valaistumisen saavuttamiseen.

Meditaatiomenetelmissä on usein otettu jokin kohde, johon suunnataan keskittyminen. Usein Samatha-meditaatiossa kohde on oma hengitys tai jokin positiivinen tunne kun taas Vipassana-meditaasiossa kohde on symboli, joka edustaa jotain buddhalaisen opin puolta. Joskus tosin meditaatiossa vain keskitytään jatkuvasti muuttuvien omien tunteiden ja ajatusten tarkkailemiseen. Tällöin voidaan paremmin ymmärtää, kuinka oma mieli toimii.

Buddhan oppi on viisaus

Kuva 6. Ihmisellä on kuolematon sielu

Buddha hylkäsi materialistisen käsityksen, jossa kaikki päättyy kuolemaan, sekä ikuisuusopin, jossa ihmisellä olisi kuolematon sielu. Hän tuomitsi nautinnon tavoittelun ja askeettisen itsekidutuksen äärimmäisyyden. Buddha oli sitä mieltä, että halu valaistumiseen lakkaa, jos elämä olisi ikuista tai se päättyisi täysin lopullisesti kuolemaan. Buddha vältti tietoisesti tuonpuoleista maailmaa koskevia oppijärjestelmiä, koska hänestä ihmisen pitää ponnista itsenäisesti, jonka on perustuttava realistiseen kokemusperäiseen arvioon omasta elämästä. Lähtökohtana on oma havainto olemassaolon riittämättömyydestä ja epätyydyttävyydestä.

Kuva 7. Neljä jaloa totuutta on kuin lääkäri käynti: diagnoosi vaivasta, vaivan syyn määritteleminen, paranemismahdollisuuksien määrittelyä ja hoito-ohje vaivaan.

Buddhan varhaisimmat ja tunnetuimmat muotoilut ovat neljä jaloa totuutta. Neljä jaloa totuutta sisältävät olemassaolon analyysin.

1. Olemassaoloa leimaa dukkha eli kärsimys. Tällä tarkoitetaan ennen kaikkea henkistä tyhjyyttä ja epätyydyttävää tunnetta. Tämän jalon totuuden katsotaan tarkoittavan usein realista hyväksymistä, jossa kärsimätön osa on erottamatonta osaa ihan tavallista elämää.

Buddhalaiset eivät kuitenkaan usko, että elämä olisi aina ja kaikissa oloissa pelkkää kärsimystä vaan kyse on siitä, että myös nautinto voi olla epätyydyttävää. Tällöin eivät elämässä saadut lyhyt aikaiset ilot ole saaneet tuotettua lopullista tyydytystä.

2. Kärsimys aiheutuu itsekkäästä haluamisesta. Näin ollen ei voida paeta kärsimystä saavuttamalla sitä, mitä milloinkin halutaan, koska tällainen itsekäs haluaminen on kaiken kärsimyksen alku.
3. Kärsimys päättyy, kun päättyy itsekäs haluaminen. Tila, jossa aivan kaikki itsekäs haluaminen on päättynyt, kutsutaan buddha-tilaksi tai nirvanaksi (sammuminen tai tyyntyminen) tai valaistumiseksi.

Kuva 8. Nirvana tilaa ei osata kuvata tyhjentävästi

Nirvana on tila, jota ei pystytä tyhjentävästi edes kuvaamaan, koska se tila ylittää meidän käsitteellisen ajattelun. Valaistuminen taas on vapautunut herääminen todellisuuden ymmärtämiseen. Kyse ei valaistumisessa ole älyllisen ymmärryksen saavuttamista vaan myös kokemus, joka muuttaa ihmisen olemassaolon. Valaistuminen on ratkaiseva muutos, joka saa kokijan tuntemaan, että hän ei ole enää sidoksissa samsaraan (jälleensyntymisen kierre).

Kuva 9. Valaistuminen avaa silmät näkemään

Valaistumisen yksi piirre on se, että avataan silmät ja nähdään ilmiöiden ehdollisuus. Näin voi nähdä, että maailma on loputon syysuhteiden verkko, jossa mikään ei ole olemassa ilman, että se olisi riippumaton toisesta. Näin ollen olevaisuus on jatkuvassa muutoksessa. Ehdollisella olemassaololla on kolme tunnusmerkkiä: väliaikaisuus, epätyydyttävyys ja siinä ei ole omaa pysyvää synnynnäistä luontoa.

Ihmisellä ei siis ole mitään pysyvää tai muuttumatonta sielua. Asioista ei puhuta sielunvaelluksesta vaan uudelleentulemisesta. Kyseessä on siis tajunnanvirran jatkumisesta.

4. Kahdeksanosainen polku, joka vie kohti valaistusta. Kaksi ensimmäistä osaa ovat täydellinen näkemys ja pyrkimys. Tähän täydelliseen näkemykseen kuuluu näiden neljän jalon totuuden oivaltamiset. Täydellinen pyrkimys taas tarkoittaa halun, vihan ja julmuuden välttämistä sekä anteliaisuuden, rakkauden ja myötätunnon vaalimista. Seuraavat kolme osaa ovat täydellinen puhe, toiminta sekä elinkeino. Täydellisellä elinkeinolla tarkoitetaan sitä, että elanto voidaan hankkia, niin ettei sillä vahingoiteta eläviä olentoja. Viimeiseen kolmeen osaan kuuluvat täydellinen ponnistelu, tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Nämä näkyvät hyvin meditaatiossa, jossa oikeanlaisella ponnistuksella saadaan edistettyä mielentiloja ja poistettua pahaa.

Koulukunnat

Kuva 10. Thaimaalainen kuninkaallinen luostari

Buddhan kuoleman jälkeen uskonyhteisön hajaannus johtui maallikoiden väheksymisestä ja luostarielämän korostuneesta arvostuksesta. Osa edusti katsomusta, jossa luostarisäännön kaikkia harjoitusohjeita oli noudatettava hyvin kirjaimellisesti ja vanhempia munkkeja oli arvostettava suuresti. Toinen katsomus edusti sitä, että sääntöjen henki olisi tärkeämpi. Tässä myös korostettiin eri asteita saavuttaneiden henkisten opettajien arvovaltaa.

Theravada

Theravada tarkoittaa vanhinten oppia, ihan kirjaimellisesti. Kyse on konservatiivisesta perinteestä, jonka tehtävä on pyrkiä säilyttämään Buddhan alkuperäinen opetus.

Tässä ajatellaan, että ihminen voi saavuttaa valaistumisen omilla ponnistuksilla, joihin luostarielämä vain antaa parhaimmat edellytykset. Tästä syystä luostarielämää arvostetaan suuresti. Theravadasta maallikon melkein täysin mahdotonta saavuttaa valaistuminen, joten heille suositellaan hengellisten asioiden keräämistä, jotta he saisivat suotuisan jälleensyntymisen. Käytännössä siis odotetaan, että maallikot antavat munkeille lahjoituksia ja noudattavat viittä ohjetta ja erityisinä aikoina kahdeksaa ohjetta.

Luostariyhteisölle tärkeintä on tarjota mahdollisuuksia hyveellisten asioiden keräämiseen. Niinpä munkkien ja nunnien toiminta on paljon pyhien tekstien lausumista ja saarnaamisen kaltaisia rituaaleja, koska näiden uskotaan keräävän molempien osapuolien hyveellisiä ansioita. Nykyään kuitenkin luostarissa on vain miehiä, koska nunnien vihkimysperinne on katkennut.

Mahayana

Mahaynana on kehitetty uudenlaiseksi henkiseksi ihanteeksi. Siinä korkeimman valaistumisen tavoitteluun pitää ryhtyä sekä itsensä että myös muiden elävien olentojen takia. Tarpeeksi pitkälle kehittynyt bodhisattva (valaistumisolento) pystyy saavuttamaan jopa nirvanan, mutta kuitenkin myötätunnosta toisia eläviä olentoja kohtaa, bodhisattva jää taivaallisessa olomuodossaan auttamaan muita olentoja tänne maan päälle.

Tässä koulukunnassa ajatellaan, että ihmisen ei tarvitse luottaa pelkästään omiin voimiin, jotta voisivat saavuttaa valaistumisen. Heillä on apuna buddhia ja bodhisattvoja, jotka ovat jo saavuttaneet eriasteisia saavuttaneita.

Mahayanassa Buddha on tuonpuoleinen ja ylimaallisen täydellinen olento, johon pystytään olemaan yhteydessä meditaatioharjoituksissa sekä rukouksissa.

Vajrayana/tantrinen buddhalaisuus

Vajrayana tarkoittaa timanttikulkuneuvoa. Tämän on tarkoitus viitata suuntauksen harvinaiseen ja voimalliseen luonteeseen. Se on erityisen nopea, mutta jonkin verran myös riskialtis tie valaistumiseen. Uskotaan, että vajryanan avulla ihminen voi saada valaistumisen jo yhden elämän aikana.

Tantriselle buddhalaisuudelle on ominaista pitkälle viedyt ja harjaantumista vaativat rituaalitekniikat sekä meditaatiotekniikat, joita voi harjoitella vain gurun ohjauksessa. Jotkin harjoitukset vaativat jopa vuosien harjoittelua eristyksessä ja yksinäisyydessä. Tästä syystä tantrisia harjoituksia ja kirjoituksia on salattu, joten paljoa tietoa ei ole saatavilla vihkiytymättömille olennoille.

Lähteet:

Kirja: Uusi Arkki 4, Maailmanuskonnot. Jussi Ikkala, Kimmo Ketola, Kimmo Kääriäinen, Tuula Sakaranaho, Meri-Satu Sama´neh. Edita Prima Oy. Helsinki 2012

Kuva 1. http://www.oshonews.com/2010/08/corfu-buddha-hall-greece/ (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Siddhartha_Gautama (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 3. http://www.rokpafinland.org/dolmalhakang2.htm (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 4. http://www.vartsi.net/2011/03/19/taysikuu/ (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 5. http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148543-henkisen-orjuuden-loppu (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 6. http://paranormaaliblogi.net/index.php/tag/sielu/ (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 7. http://www.kultajousi.fi/fi/info/tuotetietoutta/jalokivet (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 8. http://oppiminen.yle.fi/uskonnot-elamankatsomus/buddhan-jalanjaljilla (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 9. http://uino.indiedays.com/2012/09/03/silmat-kauniiksi/ (Hakupäivä 11.5.2014)

Kuva 10. Kuva 10. http://www.tiekutsuu.fi/nepal-matkat/lumbini-buddhan-syntymapaikka.htm (hakupäivä 16.5.2014)